Koronakokemuksia: nuorisoalan järjestöjen opit ja vinkit toiminnan kehittämisessä ja varautumisessa pandemian kaltaisiin poikkeusoloihin

Abstract

Koronanpandemian synnyttämät poikkeusolot aiheuttivat laajamittaisia muutoksia nuorisoalan järjestöjen toimintaan. Poikkeusolot myös lisäsivät nuoriin kohdistuvia yhteiskunnallisia haasteita, tehden heille tarjottavasta toiminnasta, palveluista ja tuesta erityisen tärkeitä. Työn tilaajana opetus- ja kulttuuriministeriö oli kiinnostunut selvittämään miten nuorisoalan järjestöt ovat pystyneet toimimaan ja kohtaamaan nuoria poikkeusolojen aikana sekä erityisesti muutoksista toiminnassa, toimintamenetelmissä ja tarpeissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten järjestöjen resilienssiä ja kykyä poikkeusoloihin varautumiseen voitaisiin kehittää ja vahvistaa.

Kirjallisuuteen, tutkimuksiin ja muihin materiaaleihin tutustumalla kerättiin tietoa koronapandemiasta, varautumisesta sekä poikkeusolojen vaikutuksesta nuorten ja nuorisoalan järjestökentän resilienssiin. Valtionavustusselvitysten vastauksista kerättiin vuosien 2020 ja 2021 osalta havaittuja muutoksia järjestöjen toiminnassa sekä toimenpiteitä toimintakyvyn varmistamiseksi poikkeusoloissa. Nuorisoalan järjestötoimijoita haastattelemalla kerättiin lisätietoa muutoksista nuorten tarpeissa koronapandemian aikana sekä kartoitettiin toimivia menetelmiä nuorten kohtaamiseen poikkeusoloissa.

Opinnäytetyön tulokset osoittavat, kuinka järjestöt ovat onnistuneet poikkeusoloissa innovatiivisesti kehittymään ja saamaan nuoria mukaan toimintaan. Monissa järjestöissä tilanne vaati toiminnan uudelleen organisointia ja digitalisointia. Keskeisimmät muutokset liittyivät nuorten tavoittamiseen, toimijoiden jaksamiseen ja sitouttamiseen sekä riittävien taloudellisten edellytysten turvaamiseen. Nuorten tarpeissa merkittävimmät muutokset liittyivät henkiseen jaksamiseen, lieveilmiöiden pahenemiseen sekä kasvokkaisten kohtaamisten ja vapaamuotoisen toiminnan vähyyteen. Sekä nuorten että järjestötoimijoiden kohdalla yhteisöllisyyden puute ja vuorovaikutus muuttuneessa toimintaympäristössä aiheuttivat haasteita.

Poikkeusoloissa nuorisoalalla monet järjestöt pyrkivät tasapainoilemaan nuorten tukemisen sekä toiminnan ylläpidon, kehittämisen ja jatkuvuuden varmistamisen välillä. Tämä opinnäytetyö tarjoaa katsauksen molempiin näistä osa-alueista sekä kehitysehdotuksia toiminnan resilienssin ja nuorille suunnatun toiminnan kehittämiseksi myös mahdollisia uusia poikkeustilanteita ajatellen. Ehdotuksia voidaan hyödyntää myös yhteisöllisyyden vahvistamisessa ja varautumissuunnittelussa.

The Covid-19 pandemic brought a wide range of changes to the youth sector. The pandemic added to the challenges already faced by young people in society today, making the support, services and activities provided to them especially important. As commisioner of this thesis, the Ministry of Education and Culture was interested in finding out how the youth sector operated and engaged with young people during this period, specifically in the changes made, the needs identified and the methods employed. The goal was to investigate methods to enhance organisations’ resilience and preparedness for exceptional circumstances.

Information on the Covid-19 pandemic, preparedness, the effects of the exceptional circumstances on youth resilience and the youth sector was gathered from literature, research and other sources. Responses to the annual government subsidies reports (2020-2021) yielded information on changes to the organisations’ operations, and the measures taken to ensure organisations’ functional capacity during this period. Interviews were conducted with youth sector organisation personnel to examine changes in young people’s needs and to map out working methods for engaging with them in exceptional circumstances.

This thesis shows how organisations managed to innovate and involve young people in their activities during the pandemic. Many were forced to reorganize and to shift their operations online. Key changes occurred in reaching out to young people, ensuring the well-being and engagement of staff and volunteers, and securing sufficient financial status. The most significant changes impacting youth were mental health challenges, the exacerbation of other issues, the lack of face-to-face interactions and informal activities. Both young people and the staff faced challenges relating to the lack of community and interactions in new surroundings.

In allocating resources, many organisations in the youth sector try to strike a balance between supporting young people and needing to maintain, develop and ensure their functional capacity during exceptional circumstances. This thesis provides an outlook on both of these aspects and contains recommendations for developing the resilience and capacity to provide activities to young people even in possible new and exceptional circumstances. Suggestions can also be used to strengthen the sense of community and to support contingency planning.