Auttaja uhrina – työssä koetun väkivallan jälkeinen tuki esihenkilöiden ja ensihoitajien näkökulmasta: miten organisaatiot tukevat työntekijän rikosoikeudellista, terveydellistä sekä psykososiaalista toipumista työssä koetun väkivallan jälkeen?
Halmesmäki, Tiina; Kitunen, Sauli; Pöntinen, Piia; Tuuri, Olli; Utunen, Timo (2023)
Halmesmäki, Tiina
Kitunen, Sauli
Pöntinen, Piia
Tuuri, Olli
Utunen, Timo
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303063058
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303063058
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tutkimusvaiheen tarkoituksena oli selvittää millaista tukea ensihoitajat kokevat tarvitsevansa työorganisaatiolta uhka- ja väkivaltatilanteen jälkeen. Kehittämisvaiheen tarkoituksena oli tuottaa opinnäytetyön tekijöiden työorganisaatiolle tietoa siitä, mitä pitää ottaa huomioon toimintamallia suunnitellessa ja miten työntekijää tulisi tukea uhka- tai väkivaltatilanteen kokemuksen jälkeen. Kehittämistyön tavoitteena oli mahdollistaa jokaiselle työntekijälle yhtäläiset mahdollisuudet tuen saamiseen. Tavoitteena oli myös ensihoitajien ja ensihoidon esihenkilöiden kuormittumisen vähentäminen ja sitä kautta työssä jaksamisen parantaminen. Tutkimuksesta saatujen tietojen perusteella tehtiin tarkistuslista asioista, joita työnantajan olisi tarpeellista huomioida suunnitellessaan väkivaltaa kokeneelle ensihoitajalle tarjottavia tukitoimia ja ohjeistuksia.
Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jossa yhdistyy laadullinen sekä määrällinen tutkimusmenetelmä. Molemmat tutkimukset toteutettiin itsenäisinä, erillisinä kokonaisuuksina ja molemmilla tutkimuksilla oli omat tutkimuskysymyksensä, mutta ne vastasivat samoihin tavoitteisiin. Ensimmäinen vaihe toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Haastattelimme ensihoidon esihenkilöitä käyttäen teemahaastattelun menetelmiä. Haastattelun aineiston sisällönanalyysi toteutettiin deduktiivisesti. Opinnäytetyön toinen vaihe toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Teimme internet-kyselyn ensihoitajille, joka toteutettiin Webropol-alustalla. Kyselystä saatu aineisto analysoitiin Webropol 3.0 -ohjelmalla.
Tutkimustulosten perusteella ilmeni, että ohjeistukset väkivaltaa kokeneen työntekijän tukemisessa ovat työorganisaatiolla olemassa ja toimintamalleja on käytössä, mutta kirjallisia ohjeita ei kaikkialta löydy ja erityisesti toimintamallien jalkauttamisessa havaittiin ongelmia. Fyysisen terveyden tukitoimia koskevista tuloksista on todettavissa, että organisaation fyysisen terveyden palvelut ovat hyvin tiedossa, mutta kirjalliset ohjeet puuttuvat ja kaivattiin laajempia palveluita. Psykososiaalisia tukitoimia koskevista tuloksista käy ilmi, että palveluita ja niistä tiedottamista tulisi lisätä. Rikosoikeudellisia tukitoimia koskevista tuloksista oli pääteltävissä, että organisaatioiden ohjeistukset ovat pääosin puutteellisia, eikä selkeitä ohjeistuksia ei ole. Prosessien selkeyttämisessä sekä sujuvoittamisessa on kaikilla osa-alueilla parannettavaa.
Jatkotutkimusaiheina opinnäytetyölle ovat tukiprosessien käynnistämisen kriteerit ja toimintaperiaatteet sekä niiden harkinnanvaraisuuden poistaminen ja ensihoidon esihenkilöiden sekä työntekijöiden välisen viestinnän parantaminen. Lisäksi olisi hyvä tutkia tukiprosessien toimivuutta ja jatkumista lyhytaikaisten sijaisten sekä opiskelijoiden kohdalla.
Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jossa yhdistyy laadullinen sekä määrällinen tutkimusmenetelmä. Molemmat tutkimukset toteutettiin itsenäisinä, erillisinä kokonaisuuksina ja molemmilla tutkimuksilla oli omat tutkimuskysymyksensä, mutta ne vastasivat samoihin tavoitteisiin. Ensimmäinen vaihe toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Haastattelimme ensihoidon esihenkilöitä käyttäen teemahaastattelun menetelmiä. Haastattelun aineiston sisällönanalyysi toteutettiin deduktiivisesti. Opinnäytetyön toinen vaihe toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Teimme internet-kyselyn ensihoitajille, joka toteutettiin Webropol-alustalla. Kyselystä saatu aineisto analysoitiin Webropol 3.0 -ohjelmalla.
Tutkimustulosten perusteella ilmeni, että ohjeistukset väkivaltaa kokeneen työntekijän tukemisessa ovat työorganisaatiolla olemassa ja toimintamalleja on käytössä, mutta kirjallisia ohjeita ei kaikkialta löydy ja erityisesti toimintamallien jalkauttamisessa havaittiin ongelmia. Fyysisen terveyden tukitoimia koskevista tuloksista on todettavissa, että organisaation fyysisen terveyden palvelut ovat hyvin tiedossa, mutta kirjalliset ohjeet puuttuvat ja kaivattiin laajempia palveluita. Psykososiaalisia tukitoimia koskevista tuloksista käy ilmi, että palveluita ja niistä tiedottamista tulisi lisätä. Rikosoikeudellisia tukitoimia koskevista tuloksista oli pääteltävissä, että organisaatioiden ohjeistukset ovat pääosin puutteellisia, eikä selkeitä ohjeistuksia ei ole. Prosessien selkeyttämisessä sekä sujuvoittamisessa on kaikilla osa-alueilla parannettavaa.
Jatkotutkimusaiheina opinnäytetyölle ovat tukiprosessien käynnistämisen kriteerit ja toimintaperiaatteet sekä niiden harkinnanvaraisuuden poistaminen ja ensihoidon esihenkilöiden sekä työntekijöiden välisen viestinnän parantaminen. Lisäksi olisi hyvä tutkia tukiprosessien toimivuutta ja jatkumista lyhytaikaisten sijaisten sekä opiskelijoiden kohdalla.