"Nyt ei tarvii sitä onnen tunnetta korvata millään päihteellä" : vanhemman hyvinvoinnin muutos vauvalähtöisen päihdekuntoutuksen aikana
Ehrman, Miia (2023)
Ehrman, Miia
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303012931
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303012931
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella miten Helsingin ensikodin vauvalähtöisen päihdekuntoutuksen päättäneet vanhemmat kuvaavat hyvinvoinnin muutosta kuntoutuksen aikana. Toisena tavoitteena oli tarkastella yhteistyösuhteen merkitystä hyvinvoinnin muutokseen.
Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä on hyvinvointi ja opinnäytetyö pohjautuu subjektiiviseen hyvinvoinnin käsitykseen, jossa hyvinvointia tarkastellaan henkilökohtaisen hyvinvoinnin, läheissuhteiden ja sosiaalisten suhteiden sekä yleisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Hyvinvointikäsityksen taustalla on hyvinvoinnin mittari The Outcome Rating Scale (ORS). ORS-mittari on käytössä opinnäytetyön työelämäkumppanin, Helsingin ensikodin vauvalähtöisessä päihdekuntoutuksessa. Opinnäytetyössä päihdekuntoutusta tarkastellaan keinona hyvinvoinnin muutokseen aiempiin tutkimuksiin pohjautuen.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysimenetelmää.
Opinnäytetyöhön haastateltiin kahdeksaa vanhempaa. Tulokset osoittavat, että vanhempien hyvinvointi vahvistui päihdekuntoutuksen aikana uusien tunnetaitojen oppimisen, itsestä huolehtimisen, rajoja asettamisen, vuorovaikutustaitoja vahvistamisen, yhteyden kokemuksen muihin saamisen, yhteiskunnan jäsenenä toimimisen ja yhteiskunnallisista asioista huolehtimisen myötä. Opinnäytetyössä tarkasteltiin päihdekuntoutuksen ja yhteistyösuhteen merkitystä vanhemman hyvinvoinnissa tapahtuvaan muutokseen. Tuloksissa nousi esiin kuntoutusympäristöön ja sen turvallisuuteen, tuen eri muotoihin, ilmapiiriin työntekijöiden ja vertaisten kesken sekä osallisuuden kokemukseen ja työskentelyyn liittyviä merkityksiä.
Opinnäytetyön tulokset vahvistavat, että päihderiippuvaisen vanhemman kokemuksia hyvinvoinnin muutoksesta tulee tarkastella eri osatekijöiden kautta. Haastateltavien vastauksissa korostuivat tunnetaitojen oppimiseen liittyvä hyvinvoinnin muutos sekä yhteyden kokemus eri suhteissa. Tuloksia voi hyödyntää kehitettäessä vauvalähtöisen päihdekuntoutuksen sisältöjä. Kuntoutuksessa tulisi kiinnittää huomiota vanhempien tunnetaitoihin ja omien tunnetilojen säätelyyn. Työskentelyssä tulisi ottaa huomioon vanhemman ja lapsen suhteen lisäksi vanhemman muut läheissuhteet. Kuntoutusympäristön turvallisuuteen ja ilmapiirin merkitykseen päihderiippuvuudesta kuntoutuessa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota.
Jatkossa tulisikin tarkastella miten omaa hyvinvointia kuvaava Outcome Rating Scale (ORS) muutosarviointiasteikko kuvaa vanhempien hyvinvoinnissa tapahtuvaa muutosta ja miten ORS-hyvinvoinnin mittari soveltuu vauvalähtöiseen päihdekuntoutukseen.
Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä on hyvinvointi ja opinnäytetyö pohjautuu subjektiiviseen hyvinvoinnin käsitykseen, jossa hyvinvointia tarkastellaan henkilökohtaisen hyvinvoinnin, läheissuhteiden ja sosiaalisten suhteiden sekä yleisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Hyvinvointikäsityksen taustalla on hyvinvoinnin mittari The Outcome Rating Scale (ORS). ORS-mittari on käytössä opinnäytetyön työelämäkumppanin, Helsingin ensikodin vauvalähtöisessä päihdekuntoutuksessa. Opinnäytetyössä päihdekuntoutusta tarkastellaan keinona hyvinvoinnin muutokseen aiempiin tutkimuksiin pohjautuen.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysimenetelmää.
Opinnäytetyöhön haastateltiin kahdeksaa vanhempaa. Tulokset osoittavat, että vanhempien hyvinvointi vahvistui päihdekuntoutuksen aikana uusien tunnetaitojen oppimisen, itsestä huolehtimisen, rajoja asettamisen, vuorovaikutustaitoja vahvistamisen, yhteyden kokemuksen muihin saamisen, yhteiskunnan jäsenenä toimimisen ja yhteiskunnallisista asioista huolehtimisen myötä. Opinnäytetyössä tarkasteltiin päihdekuntoutuksen ja yhteistyösuhteen merkitystä vanhemman hyvinvoinnissa tapahtuvaan muutokseen. Tuloksissa nousi esiin kuntoutusympäristöön ja sen turvallisuuteen, tuen eri muotoihin, ilmapiiriin työntekijöiden ja vertaisten kesken sekä osallisuuden kokemukseen ja työskentelyyn liittyviä merkityksiä.
Opinnäytetyön tulokset vahvistavat, että päihderiippuvaisen vanhemman kokemuksia hyvinvoinnin muutoksesta tulee tarkastella eri osatekijöiden kautta. Haastateltavien vastauksissa korostuivat tunnetaitojen oppimiseen liittyvä hyvinvoinnin muutos sekä yhteyden kokemus eri suhteissa. Tuloksia voi hyödyntää kehitettäessä vauvalähtöisen päihdekuntoutuksen sisältöjä. Kuntoutuksessa tulisi kiinnittää huomiota vanhempien tunnetaitoihin ja omien tunnetilojen säätelyyn. Työskentelyssä tulisi ottaa huomioon vanhemman ja lapsen suhteen lisäksi vanhemman muut läheissuhteet. Kuntoutusympäristön turvallisuuteen ja ilmapiirin merkitykseen päihderiippuvuudesta kuntoutuessa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota.
Jatkossa tulisikin tarkastella miten omaa hyvinvointia kuvaava Outcome Rating Scale (ORS) muutosarviointiasteikko kuvaa vanhempien hyvinvoinnissa tapahtuvaa muutosta ja miten ORS-hyvinvoinnin mittari soveltuu vauvalähtöiseen päihdekuntoutukseen.