Työtyytyväisyystutkimus - Case Yritys X
Bergqvist, Janne; Hagman, Linda (2014)
Bergqvist, Janne
Hagman, Linda
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052710505
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052710505
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Yritys X:n työtyytyväisyyden nykytila yleisellä tasolla. Selvittää työtyytyväisyyttä vahvistavat ja toisaalta heikentävät päätekijät sekä löytää vaihtoehtoja työtyytyväisyyden lisäämiseksi. Työtyytyväisyyttä tarkasteltiin seitsemästä eri näkökulmasta, joita olivat esimiestyö, perehdytys, viestintä, palkkiot, osaamisen kehittäminen, yrityskulttuuri ja motivaatio. Toimeksiantajana oli yksi Suomen suurimmista henkilöstöpalvelualan yrityksistä. Opinnäytetyössä keskityttiin kyseisen yrityksen yhden yksikön toimintaan. Työtyytyväisyystutkimus oli kohdeyksikössä ensimmäinen laatuaan. Tutkimukselle oli sosiaalinen tilaus, koska yksikkö oli ollut toiminnassa yhden vuoden.
Työn teoriaosuudessa perehdyttiin melko kattavasti työhyvinvointiin, työtyytyväisyyteen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin sekä motivaatio- ja johtamisteorioihin. Varsinaisessa työtyytyväisyyskyselyssä tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta. Työtyytyväisyystutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella maaliskuussa 2014. Kysely sisälsi 50 väittämää, joiden vastausvaihtoehtoina käytettiin Likertin neliportaista asteikkoa. Tutkimus kohdennettiin ainoastaan suorittavan tason työntekijöihin. Vastausaikaa oli yksi viikko. Kysely lähetettiin 75 henkilölle, joista 47 vastasi. Vastausprosentti oli 63 prosenttia.
Tutkimuksen yhteenvetona todettiin, että Yritys X:n työtyytyväisyystilanne on hyvä. Vastauksissa esiintyi jonkin verran hajontaa, mutta vastausten painopiste oli lähes kaikissa väittämissä täysin tai osittain tyytyväisen puolella. Kiitosta saivat Yritys X:n esimiehet, jotka pärjäsivät tutkimuksessa hyvin. Työhön perehdytys arvioitiin kokonaisuutena onnistuneeksi ja riittäväksi. Vastaajien joukossa ilmeni eniten tyytymättömyyttä oman osaamisen kehittämiseen sekä palkitsemiseen liittyvissä kysymyksissä. Yritys X:n palkitsemismallit koettiin osittain epäoikeudenmukaisiksi, eivätkä täten palvele täysin tarkoitustaan.
Työtyytyväisyys oli yleisesti ottaen hyvällä tasolla, joten tehdyt kehitysehdotukset painottuvat pääasiassa nykyisen tason ylläpitämiseen ja jatkokehittämiseen. Tutkimuksessa esille nousseisiin epäkohtiin haettiin ratkaisuja lähinnä nykyisiä menettelytapoja tarkentamalla ja uudistamalla.
Opinnäytetyölle asetetut tavoitteet saavutettiin. Yrityksen työtyytyväisyyden nykytila selvitettiin. Toimenpidesuosituksena ehdotettiin tehtäväksi tarkempi tehtäväkohtainen tarkastelu. Tällöin saataisiin yksityiskohtaisempaa tietoa työtyytyväisyydestä eri tehtävissä. Yritys X:n kannattaisi jatkaa työtyytyväisyyskyselyn toteuttamista myös tulevaisuudessa vuoden tai kahden välein. Kyselyllä vahvistettaisiin osaltaan nykyisen työtyytyväisyyden tason ylläpitämistä; samalla Yritys X saisi työhönsä tyytyväisen ja sitoutuneen henkilöstön.
Työn teoriaosuudessa perehdyttiin melko kattavasti työhyvinvointiin, työtyytyväisyyteen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin sekä motivaatio- ja johtamisteorioihin. Varsinaisessa työtyytyväisyyskyselyssä tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta. Työtyytyväisyystutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella maaliskuussa 2014. Kysely sisälsi 50 väittämää, joiden vastausvaihtoehtoina käytettiin Likertin neliportaista asteikkoa. Tutkimus kohdennettiin ainoastaan suorittavan tason työntekijöihin. Vastausaikaa oli yksi viikko. Kysely lähetettiin 75 henkilölle, joista 47 vastasi. Vastausprosentti oli 63 prosenttia.
Tutkimuksen yhteenvetona todettiin, että Yritys X:n työtyytyväisyystilanne on hyvä. Vastauksissa esiintyi jonkin verran hajontaa, mutta vastausten painopiste oli lähes kaikissa väittämissä täysin tai osittain tyytyväisen puolella. Kiitosta saivat Yritys X:n esimiehet, jotka pärjäsivät tutkimuksessa hyvin. Työhön perehdytys arvioitiin kokonaisuutena onnistuneeksi ja riittäväksi. Vastaajien joukossa ilmeni eniten tyytymättömyyttä oman osaamisen kehittämiseen sekä palkitsemiseen liittyvissä kysymyksissä. Yritys X:n palkitsemismallit koettiin osittain epäoikeudenmukaisiksi, eivätkä täten palvele täysin tarkoitustaan.
Työtyytyväisyys oli yleisesti ottaen hyvällä tasolla, joten tehdyt kehitysehdotukset painottuvat pääasiassa nykyisen tason ylläpitämiseen ja jatkokehittämiseen. Tutkimuksessa esille nousseisiin epäkohtiin haettiin ratkaisuja lähinnä nykyisiä menettelytapoja tarkentamalla ja uudistamalla.
Opinnäytetyölle asetetut tavoitteet saavutettiin. Yrityksen työtyytyväisyyden nykytila selvitettiin. Toimenpidesuosituksena ehdotettiin tehtäväksi tarkempi tehtäväkohtainen tarkastelu. Tällöin saataisiin yksityiskohtaisempaa tietoa työtyytyväisyydestä eri tehtävissä. Yritys X:n kannattaisi jatkaa työtyytyväisyyskyselyn toteuttamista myös tulevaisuudessa vuoden tai kahden välein. Kyselyllä vahvistettaisiin osaltaan nykyisen työtyytyväisyyden tason ylläpitämistä; samalla Yritys X saisi työhönsä tyytyväisen ja sitoutuneen henkilöstön.