Liiketoiminta-arkkitehtuuri ja sen hyödyntäminen finanssialan yrityksessä
Salonen, Tero (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302142388
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302142388
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on liiketoiminta-arkkitehtuuri ja sen hyödyntäminen finanssialan yrityksen myyntiprosessia tukevan IT-kehityshankkeen suunnittelussa. Liiketoiminta-arkkitehtuuri on yritysarkkitehtuurin osa-alue, joka keskittyy yrityksen strategian, vision, mission ja tavoitteiden kuvaamiseen. Se tuottaa malleja ja kuvauksia, joiden avulla yrityksen teknistä IT-arkkitehtuuria voidaan kehittää.
Työssä tarkastellaan yritystoiminnan peruskäsitteitä, kuten visiota, missiota ja strategiaa sekä niiden suhdetta yritysarkkitehtuuriin. Yritysarkkitehtuurille on monia määritelmiä, mutta yhteistä niille on, että yritysarkkitehtuurissa on kyse yrityksen tarkastelemisesta kokonaisuutena ja strategian viemisestä käytäntöön. Yritysarkkitehtuurin tarkasteluun on useita viitekehyksiä, joista opinnäytetyössä esitellään Zachman-framework ja TOGAF-viitekehys. Etenkin TOGAF tuo esille liiketoiminta-arkkitehtuurin yhtenä yritysarkkitehtuurin osa-alueena. Viitekehyksessä liiketoiminta-arkkitehtuuri muodostaa perustan muiden arkkitehtuurin osa-alueiden kehitystyölle.
Liiketoiminta-arkkitehtuurin keskeisiä osa-alueita ovat liiketoimintakyvykkyydet, arvovirrat, informaatio ja organisaatio. Liiketoimintakyvykkyydet kuvaavat, mitä osaamisia ja kykyjä yritys tarvitsee onnistuakseen liiketoiminnassaan. Arvovirrat kuvaavat, miten arvoa syntyy asiakkaille tai muille sidosryhmille yrityksen toiminnan avulla. Informaatio kuvaa keskeiset käsitteet, niiden sisällön ja niiden väliset suhteet. Organisaatio kuvaa, mitä tahoja ja osapuolia liiketoimintaan liittyy.
Tutkimuksessa tarkasteltiin, millä tavoin liiketoiminta-arkkitehtuuria voidaan hyödyntää IT-kehitysprojektin vaatimusmäärittelyvaiheessa. Pohjaksi otettiin yrityksen liiketoimintakyvykkyyskartta ja sen lisäksi laadittiin arvovirtakuvaus siitä, millä tavoin prospekti eli potentiaalinen asiakas tulee yrityksen asiakkaaksi. Arvovirtaa ja siihen liittyviä kyvykkyyksiä tarkastellaan ristiin, jolloin tunnistettiin, minkä kyvykkyyksien kohdalla esiintyy puutteita tavoitetilaan nähden. Apuna käytettiin myös gap-analyysia, jolla tunnistettiin aukkoja nykytilan ja tavoitetilan välillä. Lopputuloksena oli lista kehitystoimenpiteitä, joita voitiin hyödyntää IT-kehitysprojektin vaatimusmäärittelyssä ja myyntiprosessin kehitystiekartalla.
Työssä tarkastellaan yritystoiminnan peruskäsitteitä, kuten visiota, missiota ja strategiaa sekä niiden suhdetta yritysarkkitehtuuriin. Yritysarkkitehtuurille on monia määritelmiä, mutta yhteistä niille on, että yritysarkkitehtuurissa on kyse yrityksen tarkastelemisesta kokonaisuutena ja strategian viemisestä käytäntöön. Yritysarkkitehtuurin tarkasteluun on useita viitekehyksiä, joista opinnäytetyössä esitellään Zachman-framework ja TOGAF-viitekehys. Etenkin TOGAF tuo esille liiketoiminta-arkkitehtuurin yhtenä yritysarkkitehtuurin osa-alueena. Viitekehyksessä liiketoiminta-arkkitehtuuri muodostaa perustan muiden arkkitehtuurin osa-alueiden kehitystyölle.
Liiketoiminta-arkkitehtuurin keskeisiä osa-alueita ovat liiketoimintakyvykkyydet, arvovirrat, informaatio ja organisaatio. Liiketoimintakyvykkyydet kuvaavat, mitä osaamisia ja kykyjä yritys tarvitsee onnistuakseen liiketoiminnassaan. Arvovirrat kuvaavat, miten arvoa syntyy asiakkaille tai muille sidosryhmille yrityksen toiminnan avulla. Informaatio kuvaa keskeiset käsitteet, niiden sisällön ja niiden väliset suhteet. Organisaatio kuvaa, mitä tahoja ja osapuolia liiketoimintaan liittyy.
Tutkimuksessa tarkasteltiin, millä tavoin liiketoiminta-arkkitehtuuria voidaan hyödyntää IT-kehitysprojektin vaatimusmäärittelyvaiheessa. Pohjaksi otettiin yrityksen liiketoimintakyvykkyyskartta ja sen lisäksi laadittiin arvovirtakuvaus siitä, millä tavoin prospekti eli potentiaalinen asiakas tulee yrityksen asiakkaaksi. Arvovirtaa ja siihen liittyviä kyvykkyyksiä tarkastellaan ristiin, jolloin tunnistettiin, minkä kyvykkyyksien kohdalla esiintyy puutteita tavoitetilaan nähden. Apuna käytettiin myös gap-analyysia, jolla tunnistettiin aukkoja nykytilan ja tavoitetilan välillä. Lopputuloksena oli lista kehitystoimenpiteitä, joita voitiin hyödyntää IT-kehitysprojektin vaatimusmäärittelyssä ja myyntiprosessin kehitystiekartalla.