Raskaana olevien päihdeäitien palvelupolut
Kajala, Pia (2023)
Kajala, Pia
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302082179
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302082179
Tiivistelmä
Päihteet aiheuttavat sekä raskaana olevalle että kehittyvälle sikiölle terveydellisiä haittoja, osa ohimeneviä ja toiset pidempikestoisia. Tässä kirjallisuuskatsauksessa käytiin läpi raskauteen, päihteisiin ja tukitoimiin liittyvää 18 tutkimusta laadullisen tutkimuksen mukaisesti, sisällönanalyysin avulla ja kerrotaan saadut tulokset. Päihdeäidin tunnistaminen ja asian puheeksi otto ovat ammattilaiselle haasteellisia. Päihteet ja raskaus ovat häpeällinen yhdistelmä ja stigman aiheuttajia (Oni ym. 2022). Aihe voi olla myös ammattilaiselle vaikea ja herkkä. Päihteitä käyttäviä raskaana olevia naisia on jokaisessa yhteiskuntaluokassa ja kaikilla kulttuuritaustoilla, kaiken ikäisinä.
Raskaana olevien naisten päihdeongelmien hoitaminen on tärkeää sekä äidin että lapsen terveyden kannalta. Tukea voi tarjota erilaisilla hoito- ja kuntoutusohjelmilla, joihin voi sisältyä esimerkiksi terapeuttisia palveluja, lääkehoitoa ja tukea perheen kanssa. On tärkeää, että tuki on oikea-aikaista, ja että se on riittävän pitkäkestoista. On myös tärkeää huolehtia äidin psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. (Stulac ym. 2019.)
Alkoholi on kaikkein haitallisin päihde sikiölle, eikä raskauden aikana ole turvallisia annosmääriä tai sopivaa hetkeä alkoholin käytölle. Alkoholi voi aiheuttaa muun muassa keskushermostovaurioita. (Tupola & Kahila 2021.) Myös tupakan haitoista on saatu uutta tutkimustietoa viime vuosina.
Kansainväliset tutkimukset painottavat varhaisen puuttumisen tärkeyttä ja traumasensitiivistä suhtautumista raskaana olevaan päihdeäitiin. Usealla heistä on taustalla lapsuudenaikaisia traumaattisia tapahtumia ja monisukupolvista haavoittuvuutta. (Andrews ym. 2018.) Sekä raskaana oleva päihdeäiti että hänen syntyvä vauvansa tulevat tarvitsemaan pitkäkestoista tukea syntymän jälkeen, joko lastensuojelun tai perhetyön tukemana, kehittyvän lapsen terveydenhuollon seurantaa unohtamatta äidin päihdekuntoutusta. Oman haasteensa tuo päihteiden vaikutukset äidin ja lapsen vuorovaikutuksen syntymiseen: toisinaan päihteet vievät kaiken huomion vatsassa kasvavalta sikiöltä.
Raskaana olevien naisten päihdeongelmien hoitaminen on tärkeää sekä äidin että lapsen terveyden kannalta. Tukea voi tarjota erilaisilla hoito- ja kuntoutusohjelmilla, joihin voi sisältyä esimerkiksi terapeuttisia palveluja, lääkehoitoa ja tukea perheen kanssa. On tärkeää, että tuki on oikea-aikaista, ja että se on riittävän pitkäkestoista. On myös tärkeää huolehtia äidin psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. (Stulac ym. 2019.)
Alkoholi on kaikkein haitallisin päihde sikiölle, eikä raskauden aikana ole turvallisia annosmääriä tai sopivaa hetkeä alkoholin käytölle. Alkoholi voi aiheuttaa muun muassa keskushermostovaurioita. (Tupola & Kahila 2021.) Myös tupakan haitoista on saatu uutta tutkimustietoa viime vuosina.
Kansainväliset tutkimukset painottavat varhaisen puuttumisen tärkeyttä ja traumasensitiivistä suhtautumista raskaana olevaan päihdeäitiin. Usealla heistä on taustalla lapsuudenaikaisia traumaattisia tapahtumia ja monisukupolvista haavoittuvuutta. (Andrews ym. 2018.) Sekä raskaana oleva päihdeäiti että hänen syntyvä vauvansa tulevat tarvitsemaan pitkäkestoista tukea syntymän jälkeen, joko lastensuojelun tai perhetyön tukemana, kehittyvän lapsen terveydenhuollon seurantaa unohtamatta äidin päihdekuntoutusta. Oman haasteensa tuo päihteiden vaikutukset äidin ja lapsen vuorovaikutuksen syntymiseen: toisinaan päihteet vievät kaiken huomion vatsassa kasvavalta sikiöltä.