Rakentamisaikaisen lämmityksen toteutus maalämpökohteessa
Myllylä, Aarne (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302011927
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302011927
Tiivistelmä
Lopputyön aiheena on rakennuksen työaikaisen lämmityksen kokonaiskustannuksien laskeminen ja niiden vertailu tilanteessa, jossa pääkäyttöisenä lämmitysjärjestelmänä toimii maalämpö. Työssä laskettiin myös, kuinka paljon betonin kuivumista voisi nopeuttaa, jos työnaikaista lämpötilaa nostetaan kohteessa +25 °C:een ja voisiko sillä saada työmaalla aikataulusäästöjä.
Opinnäytetyön alussa käytiin läpi tällä hetkellä käynnissä olevaa energiamurrosta sekä energian hintojen vaihtelua. Selvitettiin myös, mikä olisi betonin ihanteelliset kuivumisolo-suhteet ja perustelen sitä kautta, miksi työnaikainen lämmitys on tärkeää. Työssä käytettiin aineistona alan kirjallisuutta, rakennusalan ammattilaisten haastatteluja ja heidän tekemiä kustannuslaskelmia.
Opinnäytetyössä vertailtiin työnaikaisen lämmityksen kustannuksia eri lämmitysmenetelmillä, jotka ovat öljy, kaukolämpö, sähkö sekä nestekaasulämmitys. Vertailutyömaana toimi Skanskan kohde Smoltinkuja. Kyseisessä kohteessa työaikaisessa lämmityksessä käytetään väliaikaista kaukolämpöliittymää.
Laskelmat osoittivat, että nostamalla kohteen lämpötilaa +25 °C:een, olisivat kustannussäästöt työmaalla mahdollisia. Vaikka lämpötilan nosto aiheuttaa enemmän kustannuksia lyhyellä aikavälillä, on sen kustannukset pitkällä tähtäimellä alhaisemmat, koska rakentaminen nopeutuu. Sen toteuttaminen käytössä olisi kuitenkin erittäin haastavaa, sekä siitä lisääntyvät kustannukset olisivat hyödyllisempää käyttää esimerkiksi nopeasti kuivuvaan betoniin. Pienemmissä, alle 4 500 m² kohteissa, työnaikainen lämmitys olisi edullisinta ilmavesilämpöpumppuyksiköllä tai öljypuhaltimella. Isompi kohde olisi parasta toteuttaa väliaikaisella kaukolämpöliittymällä, koska kaukolämpö on huoltovarmempi ja sen hinta on vakaampi. Kaukolämmön hintaa nostaa sen putkien asentaminen ja poisto runkolinjaan sekä kalliit liittymismaksut.
Opinnäytetyön alussa käytiin läpi tällä hetkellä käynnissä olevaa energiamurrosta sekä energian hintojen vaihtelua. Selvitettiin myös, mikä olisi betonin ihanteelliset kuivumisolo-suhteet ja perustelen sitä kautta, miksi työnaikainen lämmitys on tärkeää. Työssä käytettiin aineistona alan kirjallisuutta, rakennusalan ammattilaisten haastatteluja ja heidän tekemiä kustannuslaskelmia.
Opinnäytetyössä vertailtiin työnaikaisen lämmityksen kustannuksia eri lämmitysmenetelmillä, jotka ovat öljy, kaukolämpö, sähkö sekä nestekaasulämmitys. Vertailutyömaana toimi Skanskan kohde Smoltinkuja. Kyseisessä kohteessa työaikaisessa lämmityksessä käytetään väliaikaista kaukolämpöliittymää.
Laskelmat osoittivat, että nostamalla kohteen lämpötilaa +25 °C:een, olisivat kustannussäästöt työmaalla mahdollisia. Vaikka lämpötilan nosto aiheuttaa enemmän kustannuksia lyhyellä aikavälillä, on sen kustannukset pitkällä tähtäimellä alhaisemmat, koska rakentaminen nopeutuu. Sen toteuttaminen käytössä olisi kuitenkin erittäin haastavaa, sekä siitä lisääntyvät kustannukset olisivat hyödyllisempää käyttää esimerkiksi nopeasti kuivuvaan betoniin. Pienemmissä, alle 4 500 m² kohteissa, työnaikainen lämmitys olisi edullisinta ilmavesilämpöpumppuyksiköllä tai öljypuhaltimella. Isompi kohde olisi parasta toteuttaa väliaikaisella kaukolämpöliittymällä, koska kaukolämpö on huoltovarmempi ja sen hinta on vakaampi. Kaukolämmön hintaa nostaa sen putkien asentaminen ja poisto runkolinjaan sekä kalliit liittymismaksut.