CAN-väyläarkkitehtuurin kehittäminen materiaalinkäsittelykoneessa
Palviainen, Arto (2014)
Palviainen, Arto
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060912302
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060912302
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan ohjauslaitteiden ja ohjelmistojen välistä tiedonsiirtoa materiaalinkäsittelykoneen ohjauksessa. Työssä kerrotaan CAN-väylän perusteita perehtyen myös OSI-malliin ISO 11898-standardin kautta.
CAN-väylä on nykyisin yleinen ajoneuvoväylä, jota käytetään muun muassa moottorin ohjausväylän J1939 rinnalla. Elektroniikan lisääntymisen vuoksi CAN-väylä kasvattaa suosiotaan koneohjauksessa. Elektroniset ohjaukset tarvitsevat runsaasti anturitietoa. CAN-väylässä liikkuvat kaikki anturitiedot, mitä koneen ohjainyksiköt tarvitsevat. Väylän kautta koneen diagnosointi on helpompaa, sillä kaikki väylä liikenne on luettavissa testereillä.
Työn tarkoituksena on tutustua CAN-väylään ja eri diagnosointi-laitteisiin sekä selvittää CANopen ohjausjärjestelmään liittyviä ongelmakohtia ja tehdä niiden pohjalta korjaavat kehitysmuutokset. Mittaamisessa käytin Peak PCAN-Diag 2 diagnosointi-laitetta, jossa on mahdollista tarkastella oskilloskooppi kuvasta väyläliikennettä.
Työn lopputulos onnistui ja opinnäytetyölle asetetut tavoitteet saavutettiin. Tuloksena saatiin väyläarkkitehtuurin muuttaminen lineaariseksi ja väylävirheiden loppuminen koneohjaus väylästä.
CAN-väylä on nykyisin yleinen ajoneuvoväylä, jota käytetään muun muassa moottorin ohjausväylän J1939 rinnalla. Elektroniikan lisääntymisen vuoksi CAN-väylä kasvattaa suosiotaan koneohjauksessa. Elektroniset ohjaukset tarvitsevat runsaasti anturitietoa. CAN-väylässä liikkuvat kaikki anturitiedot, mitä koneen ohjainyksiköt tarvitsevat. Väylän kautta koneen diagnosointi on helpompaa, sillä kaikki väylä liikenne on luettavissa testereillä.
Työn tarkoituksena on tutustua CAN-väylään ja eri diagnosointi-laitteisiin sekä selvittää CANopen ohjausjärjestelmään liittyviä ongelmakohtia ja tehdä niiden pohjalta korjaavat kehitysmuutokset. Mittaamisessa käytin Peak PCAN-Diag 2 diagnosointi-laitetta, jossa on mahdollista tarkastella oskilloskooppi kuvasta väyläliikennettä.
Työn lopputulos onnistui ja opinnäytetyölle asetetut tavoitteet saavutettiin. Tuloksena saatiin väyläarkkitehtuurin muuttaminen lineaariseksi ja väylävirheiden loppuminen koneohjaus väylästä.