Pohjois-Pohjanmaan maidontuottajien tavoitteet tuotosominaisuuksien jalostamisessa
Puurunen, Topi (2022)
Puurunen, Topi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022122231367
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022122231367
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia jalostuksellisia tarpeita Pohjois-Pohjanmaan maidontuottajilla on lypsylehmien tuotosominaisuuksille. Maatalouden kustannuskriisi ajaa maidontuottajat tarkkailemaan tuotantoaan entistä kriittisemmin ja kehittämään yrityksen toimintoja. Maitotilojen tuloksesta merkittävä osa koostuu maidon myyntituloista. Tähän myyntituloon maidontuottajat voivat vaikuttaa nostamalla tilalla tuotettavan maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksia. Meijereiden asettama pitoisuushinnoittelun malli kannustaa maidontuottajia pitoisuuksien nostamiseen ja palvelee näin myös jalostavaa meijeriteollisuutta. Maitotuotteiden kulutuksen muutoksien myötä maidon nesteosia tarvitaan aiempaa vähemmän. Maidon pitoisuuksien ja maitotuotoksen välinen negatiivinen geneettinen korrelaatio tulee huomioida tehtäessä jalostuksellista valintaa, jotta geneettinen edistyminen on tasaista kaikissa ominaisuuksissa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii jalostuspalveluita tarjoava Osuuskunta Faba.
Toteutin opinnäytetyön tutkimuksen tekemällä kyselyn. Kysely lähetettiin pohjoispohjalaisille maitotiloille ja siihen vastasi 49 maidontuottajaa. Kyselyllä haluttiin saavuttaa mahdollisimman monta maidontuottajaa koko tutkimusalueelta, jotta tulokset olisivat luotettavia. Kysymykset olivat pääosin monivalintakysymyksiä sekä väittämiä, jotka liittyivät vastaajien karjan tietoihin sekä jalostuksellisiin tavoitteisiin ja niiden taustoihin. Kyselyn tuloksia analysoitiin ja kuvannettiin käyttäen Excel-ohjelmaa.
Tuloksista nousi esille se, että maidontuottajat pitävät jalostuksen roolia tärkeänä, kun tavoitellaan kannattavaa maidontuotantoa. Vastauksista kävi myös ilmi, että maidon hinnoittelu vaikuttaa monen vastaajan jalostustavoitteisiin. Suurin osa vastaajista kokee taloudellisemmaksi tuottaa maitoa korkeammilla pitoisuuksilla verrattuna alhaisiin pitoisuuksiin ja korkeisiin maitotuotoksiin. Tuloksien perusteella maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksien jalostaminen koetaan tärkeäksi ja taloudellisesti kannattavaksi maitotiloille. Toimeksiantaja voi hyödyntää tuloksien tietoja kehittäessään palveluitaan vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita. Tutkimusta voisi jatkaa paneutumalla tarkemmin kahden tilan jalostusstrategioihin case-menetelmällä tai selvittää, minkälaista maitoa on taloudellisinta tuottaa tulevaisuudessa.
Toteutin opinnäytetyön tutkimuksen tekemällä kyselyn. Kysely lähetettiin pohjoispohjalaisille maitotiloille ja siihen vastasi 49 maidontuottajaa. Kyselyllä haluttiin saavuttaa mahdollisimman monta maidontuottajaa koko tutkimusalueelta, jotta tulokset olisivat luotettavia. Kysymykset olivat pääosin monivalintakysymyksiä sekä väittämiä, jotka liittyivät vastaajien karjan tietoihin sekä jalostuksellisiin tavoitteisiin ja niiden taustoihin. Kyselyn tuloksia analysoitiin ja kuvannettiin käyttäen Excel-ohjelmaa.
Tuloksista nousi esille se, että maidontuottajat pitävät jalostuksen roolia tärkeänä, kun tavoitellaan kannattavaa maidontuotantoa. Vastauksista kävi myös ilmi, että maidon hinnoittelu vaikuttaa monen vastaajan jalostustavoitteisiin. Suurin osa vastaajista kokee taloudellisemmaksi tuottaa maitoa korkeammilla pitoisuuksilla verrattuna alhaisiin pitoisuuksiin ja korkeisiin maitotuotoksiin. Tuloksien perusteella maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksien jalostaminen koetaan tärkeäksi ja taloudellisesti kannattavaksi maitotiloille. Toimeksiantaja voi hyödyntää tuloksien tietoja kehittäessään palveluitaan vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita. Tutkimusta voisi jatkaa paneutumalla tarkemmin kahden tilan jalostusstrategioihin case-menetelmällä tai selvittää, minkälaista maitoa on taloudellisinta tuottaa tulevaisuudessa.