Sairaat otsikot : millaisia retorisia keinoja koronauutisoinnin otsikoissa käytettiin vuosina 2020 ja 2021
Kiiski, Peppi (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022122031134
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022122031134
Tiivistelmä
Koronaviruspandemia sai suuren tilan uutismedioissa. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan kaupallisen sekä ei-kaupallisen median käyttämiä retorisia keinoja uutisotsikoissa. Tarkasteltavana on Ilta-Sanomien ja Ylen uutisotsikot, jotka löytyivät verkkosivuilta tammi- sekä helmikuussa 2020 ja 2021.
Otsikon tehtävänä on myydä uutisen aihe lukijalleen niin hyvin, että hän haluaa lukea koko uutisjutun. Tämän takia retoriikalla on suuri vaikutus siihen, toimiiko otsikko ja kuinka hyvin se onnistuu tehtävässään. Koska koronaviruspandemia valtasi maailman lisäksi myös uutismedioiden toimitukset, on tärkeää ja mielenkiintoista tarkastella, miten maailmanlaajuisesta pandemiasta uutisoitiin ja millaisella retoriikalla uutisia pyrittiin myymään lukijoilleen vuosi toisensa jälkeen.
Opinnäytetyön lähteinä toimivat retoriseen analyysiin liittyvät kirjat sekä verkkolähteet. Analyysin perustana toimii aineisto, joka on kerätty excel-taulukkoon kummankin median verkkosivuilta. Aineiston pohjalta tehdystä analyysistä selviää, että kumpikin uutismedia käytti paljon retorisia keinoja, joista selkeästi yleisin oli puhujakategorialla ja asiantuntijalausunnolla oikeuttaminen. Myös metaforat ja kielikuvat olivat yksi käytetyimmistä retorisista keinoista.
Otsikon tehtävänä on myydä uutisen aihe lukijalleen niin hyvin, että hän haluaa lukea koko uutisjutun. Tämän takia retoriikalla on suuri vaikutus siihen, toimiiko otsikko ja kuinka hyvin se onnistuu tehtävässään. Koska koronaviruspandemia valtasi maailman lisäksi myös uutismedioiden toimitukset, on tärkeää ja mielenkiintoista tarkastella, miten maailmanlaajuisesta pandemiasta uutisoitiin ja millaisella retoriikalla uutisia pyrittiin myymään lukijoilleen vuosi toisensa jälkeen.
Opinnäytetyön lähteinä toimivat retoriseen analyysiin liittyvät kirjat sekä verkkolähteet. Analyysin perustana toimii aineisto, joka on kerätty excel-taulukkoon kummankin median verkkosivuilta. Aineiston pohjalta tehdystä analyysistä selviää, että kumpikin uutismedia käytti paljon retorisia keinoja, joista selkeästi yleisin oli puhujakategorialla ja asiantuntijalausunnolla oikeuttaminen. Myös metaforat ja kielikuvat olivat yksi käytetyimmistä retorisista keinoista.