Monipaikkaisen työn vaikutus työhyvinvointiin : case Yritys X
Pahkasalo, Johanna (2022)
Pahkasalo, Johanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121830717
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121830717
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää monipaikkaisen työskentelyn vaikutuksia case-yrityksessä työskentelevien työhyvinvointiin.
Työn teoreettinen viitekehys koostui kahdesta pääluvusta: monipaikkainen työ ja työhyvinvointi. Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan monipaikkaista työskentelyä sekä etätyöskentelyn vaikutuksia työntekijän näkökulmasta. Toisessa luvussa käsitellään työhyvinvointia yksilön ja organisaation näkökulmasta. Luvussa huomioidaan myös työhyvinvoinnin ylläpito ja kehittäminen.
Tutkimus toteutettiin pääasiassa kvalitatiivista, mutta myös kvantitatiivista tutkimusmenetelmää hyödyntämällä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella case-yrityksen toimihenkilöiltä. Kyselylomakkeen tekemiseen hyödynnettiin Google Forms -työkalua ja kysymykset jaettiin toimihenkilöille sähköisesti. Vastausaikaa annettiin 10 päivää.
Tutkimustulosten perusteella etätyöskentelyä halutaan jatkaa tulevaisuudessa. Työ-hyvinvointiin etätyön koetaan vaikuttavan sekä positiivisesti että negatiivisesti. Positiiviset asiat kuitenkin korostuivat kyselyn vastauksissa. Etätyön koettiin lisäävän vaihtelua työviikkoihin. Myös oman työn suunnittelu ja itsensä johtaminen nähtiin positiivisina seurauksina etätyöskentelystä. Vastauksissa nousi esiin myös kehittämisehdotuksia, joiden avulla työhyvinvointia voidaan kehittää entistä paremmaksi.
Työn teoreettinen viitekehys koostui kahdesta pääluvusta: monipaikkainen työ ja työhyvinvointi. Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan monipaikkaista työskentelyä sekä etätyöskentelyn vaikutuksia työntekijän näkökulmasta. Toisessa luvussa käsitellään työhyvinvointia yksilön ja organisaation näkökulmasta. Luvussa huomioidaan myös työhyvinvoinnin ylläpito ja kehittäminen.
Tutkimus toteutettiin pääasiassa kvalitatiivista, mutta myös kvantitatiivista tutkimusmenetelmää hyödyntämällä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella case-yrityksen toimihenkilöiltä. Kyselylomakkeen tekemiseen hyödynnettiin Google Forms -työkalua ja kysymykset jaettiin toimihenkilöille sähköisesti. Vastausaikaa annettiin 10 päivää.
Tutkimustulosten perusteella etätyöskentelyä halutaan jatkaa tulevaisuudessa. Työ-hyvinvointiin etätyön koetaan vaikuttavan sekä positiivisesti että negatiivisesti. Positiiviset asiat kuitenkin korostuivat kyselyn vastauksissa. Etätyön koettiin lisäävän vaihtelua työviikkoihin. Myös oman työn suunnittelu ja itsensä johtaminen nähtiin positiivisina seurauksina etätyöskentelystä. Vastauksissa nousi esiin myös kehittämisehdotuksia, joiden avulla työhyvinvointia voidaan kehittää entistä paremmaksi.