Digityövälineet IDK-hankkeessa:käyttäjien näkemyksiä digityövälineiden käytettävyydestä ja osallisuudesta etätyössä
Leena, Huusko (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121930824
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121930824
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin Kuopion kaupungin Ihmiskeskeinen digitaalinen kunta (IDK) -hankkeen henkilöstön digityövälinetarpeita ja etätyöskentelyyn liittyviä osallisuuden kokemuksia. Hankkeen tavoitteena on varautua digitalisaatiokehitykseen luomalla uusia asukas- ja käyttäjälähtöisiä palveluiden tuottamisen tapoja sähköisesti. Hankkeessa on ollut käytössä digityövälineinä Miro-valkotaulu, Mentimeter-tyokalu ja Orchidea workshop -ohjelma.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ja arvioida hankkeessa käytettyjen digityövälineitä käyttävien näkemyksiä työvälineiden käytettävyydestä. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää digityöskentelyn vaikutuksia osallisuuteen etätyössä. Tavoitteena oli lisätä tietoa työvälineiden käytettävyydestä sekä digityövälineitä käyttävien osallisuuteen vaikuttavista tekijöistä.
Opinnäytetyö on soveltava laadullinen arviointitutkimus. Arviointikriteereinä käytettiin Jakob Nielsenin käytettävyysteorian osa-alueita, joita ovat opittavuus, tehokkuus, muistettavuus, virheettömyys ja tyytyväisyys. Aineistonkeruu tapahtui Webropol-kyselylomakkeella syyskuussa 2022. Kyselylomake sisälsi strukturoituja sekä avoimia kysymyksiä. Analysoinnissa on käytetty sekä määrällistä että laadullista menetelmää.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että arviointitulosten perusteella käytetyistä työvälineistä käytettävimpiä olivat Miro-valkotaulu ja Mentimeter-työkalu. Nämä olivat myös olleet eniten käytössä, kun aineisto kerättiin. Käyttäjät olivat tyytyväisiä näiden työvälineiden käyttöön ja jatkaisivat työvälineiden käyttöä mielellään. Arvioinnin perusteella työvälineiden käyttöön tarvitaan lisää osaamista ja perehdytystä. Osaaminen vähentää virheiden tekemistä ja parantaa itseluottamusta sekä tyytyväisyyttä työvälineen käyttöön.
Tulosten mukaan systemaattisella digiosaamisen nostamisella on myös vaikutus osallisuuden kokemuksiin etätyössä. Digiosaaminen lisää osallistumista, yhteisyyttä ja kuulumista ja sitä kautta osallisuutta. Digitalisaation juurruttaminen uutena työtapana työelämään on tärkeää ja muutoksessa esihenkilön rooli on keskeisessä asemassa.
Jatkotutkimusaiheina voisi tutkia miten viitekehyksen laajentaminen käytettävyystutkimuksesta kokonaisvaltaisemmin käyttökokemuksiin muuttaisi nykyisiä käytössä olevia tutkimuskysymyksiä ja tutkimusmenetelmiä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ja arvioida hankkeessa käytettyjen digityövälineitä käyttävien näkemyksiä työvälineiden käytettävyydestä. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää digityöskentelyn vaikutuksia osallisuuteen etätyössä. Tavoitteena oli lisätä tietoa työvälineiden käytettävyydestä sekä digityövälineitä käyttävien osallisuuteen vaikuttavista tekijöistä.
Opinnäytetyö on soveltava laadullinen arviointitutkimus. Arviointikriteereinä käytettiin Jakob Nielsenin käytettävyysteorian osa-alueita, joita ovat opittavuus, tehokkuus, muistettavuus, virheettömyys ja tyytyväisyys. Aineistonkeruu tapahtui Webropol-kyselylomakkeella syyskuussa 2022. Kyselylomake sisälsi strukturoituja sekä avoimia kysymyksiä. Analysoinnissa on käytetty sekä määrällistä että laadullista menetelmää.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että arviointitulosten perusteella käytetyistä työvälineistä käytettävimpiä olivat Miro-valkotaulu ja Mentimeter-työkalu. Nämä olivat myös olleet eniten käytössä, kun aineisto kerättiin. Käyttäjät olivat tyytyväisiä näiden työvälineiden käyttöön ja jatkaisivat työvälineiden käyttöä mielellään. Arvioinnin perusteella työvälineiden käyttöön tarvitaan lisää osaamista ja perehdytystä. Osaaminen vähentää virheiden tekemistä ja parantaa itseluottamusta sekä tyytyväisyyttä työvälineen käyttöön.
Tulosten mukaan systemaattisella digiosaamisen nostamisella on myös vaikutus osallisuuden kokemuksiin etätyössä. Digiosaaminen lisää osallistumista, yhteisyyttä ja kuulumista ja sitä kautta osallisuutta. Digitalisaation juurruttaminen uutena työtapana työelämään on tärkeää ja muutoksessa esihenkilön rooli on keskeisessä asemassa.
Jatkotutkimusaiheina voisi tutkia miten viitekehyksen laajentaminen käytettävyystutkimuksesta kokonaisvaltaisemmin käyttökokemuksiin muuttaisi nykyisiä käytössä olevia tutkimuskysymyksiä ja tutkimusmenetelmiä