Paikkakohtainen lannoitus kylvön yhteydessä ja sen vaikutus kauran satoon
Manninen, Ella; Pohjasmäki, Veera (2022)
Manninen, Ella
Pohjasmäki, Veera
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121630653
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121630653
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin kylvön yhteydessä tapahtuvan paikkakohtaisen lannoituksen vaikutusta kauran satoon ja sen laatuun. Paikkakohtainen lannoitus tarkoittaa lannoituksen määrän säätöä pellolla niin, että suuremman satopotentiaalin omaavalle alueelle kohdennetaan enemmän lannoitetta. Näin lannoitteesta saadaan paras mahdollinen hyöty, kun heikompia alueita ei turhaan lannoiteta ja kustannukset sekä ympäristökuormitus pienenevät lannoituksen määrän pienentyessä. Lannoituskustannukset ovat yksi isoimmista kuluista viljelyssä, etenkin tällä hetkellä Ukrainan sodan takia. Haluttiin siis selvittää nykyisestä keskiarvoon perustuvasta kylvölannoituksesta poiketen, paikkakohtaisen kylvölannoituksen vaikutusta satoon. Tutkimuskysymyksenä oli, vaikuttaako paikkakohtainen kylvölannoitus kauran satoon ja hypoteesina pidettiin, että sato on yhtä tasaista kummallakin lannoitusmenetelmällä. Tutkimus oli kvalitatiivinen.
Viljelykoe suoritettiin Virroilla 1,73 hehtaarin kokoisella peltolohkolla. Koelohko jaettiin puoliksi, joista toiselle puolelle kylvölannoitus toteutettiin paikkakohtaisena 4000 kg ja 6000 kg satotasojen lannoitustason mukaan ja toiselle tasalannoituksena 5000 kg satotason mukaan. Lisäksi lohkolta valittiin neljä 1x1 m kokoista ruutua tarkempaan seurantaan kasvukauden ajaksi, joista laskettiin satokomponentit kasvukauden aikana ja tehtiin puinnin jälkeen kuoppatestit MARA-kortin avulla. Puiduista jyvistä mitattiin valkuaispitoisuus, hehtolitrapaino ja tuhannen jyvän paino.
Vastaukseksi tutkimuskysymykseen saatiin, että paikkakohtainen kylvölannoitus vaikuttaa kauran satoon. Satotasoerot paikkakohtaisen lannoituksen ja tasalannoituksen välillä olivat vain noin 250 kg eli hypoteesi toteutui. Sadon laatua ja määrää rajoittaneet tekijät olivat fosforin ja kaliumin vähäinen saanti, joten lisälannoituksella saisi nostettua kauran sadon määrää.
Viljelykoe suoritettiin Virroilla 1,73 hehtaarin kokoisella peltolohkolla. Koelohko jaettiin puoliksi, joista toiselle puolelle kylvölannoitus toteutettiin paikkakohtaisena 4000 kg ja 6000 kg satotasojen lannoitustason mukaan ja toiselle tasalannoituksena 5000 kg satotason mukaan. Lisäksi lohkolta valittiin neljä 1x1 m kokoista ruutua tarkempaan seurantaan kasvukauden ajaksi, joista laskettiin satokomponentit kasvukauden aikana ja tehtiin puinnin jälkeen kuoppatestit MARA-kortin avulla. Puiduista jyvistä mitattiin valkuaispitoisuus, hehtolitrapaino ja tuhannen jyvän paino.
Vastaukseksi tutkimuskysymykseen saatiin, että paikkakohtainen kylvölannoitus vaikuttaa kauran satoon. Satotasoerot paikkakohtaisen lannoituksen ja tasalannoituksen välillä olivat vain noin 250 kg eli hypoteesi toteutui. Sadon laatua ja määrää rajoittaneet tekijät olivat fosforin ja kaliumin vähäinen saanti, joten lisälannoituksella saisi nostettua kauran sadon määrää.