Hoitotyön eettinen kuormitus ikääntyneiden palveluissa osana Hyvä Veto -hanketta
Inkeroinen, Oona; Niemelä, Anna (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121630376
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121630376
Tiivistelmä
Hoitajat vanhustyössä kokevat eettistä kuormitusta enemmän verrattuna muihin sosiaali- ja terveysalalla työskenteleviin hoitajiin. Eettinen kuormitus tarkoittaa tilannetta, jossa hoitaja joutuu toimimaan omien eettisten periaatteidensa vastaisesti. Eettinen kuormitus syntyy suuresta työn määrästä ja vaativuudesta työaikaan nähden sekä huonoista vaikutusmahdollisuuksista omaan työhön.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli integratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla lisätä tietoa ikääntyneiden palveluissa työskentelevien hoitotyöntekijöiden työssä aiheutuvasta eettisestä kuormituksesta ja sen vaikutuksista. Opinnäytetyön tavoitteena oli eettisestä kuormituksesta tuotetun tiedon avulla parantaa hoito-henkilöstön vetovoimaisuutta ikääntyneiden palveluissa osana Hyvä Veto -hanketta.
Opinnäytetyön vaiheet etenivät seuraavassa järjestyksessä: tutkimuskysymyksen asettaminen, tiedon haku, aineiston laadun arviointi ja analysointi sekä tulosten raportointi. Aineistoa haettiin seuraavista tietokannoista: Medic, Pubmed ja EBSCO (sisältää MEDLINE, CINAHL, Academic Search Elite, APA PsycInfo ja APA PsycArticles -tietokannat). Opinnäytetyöhön valikoitui mukaan kymmenen tutkimusta vuosilta 2016–2022. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Aineiston analyysissä tunnistettiin useita eettistä kuormitusta aiheuttavia tekijöitä ja siitä aiheutuvia seurauksia hoitajille. Eettistä kuormitusta aiheuttavia teki-jöitä olivat moraalinen ahdistus, ajanhallinta, sidosryhmä- ja organisaatiotason haasteet. Eettisestä kuormituksesta aiheutuvia seurauksia olivat psykososiaaliset- ja fysiologiset vaikutukset.
Kiire oli merkittävin eettistä kuormitusta aiheuttava tekijä ikääntyneiden palveluissa. Kiirettä aiheutti esimerkiksi työntekijöiden ja ajanpuute. Lisähenkilöstön palkkaaminen ikääntyneiden palveluihin vähentäisi hoitajien eettistä kuormitus-ta lisäten työntekijöiden aikaa asiakastyöhön. Lisäkoulutusten tarjoaminen hoitotyöntekijöille ja esihenkilöille auttaisi eettistä kuormitusta aiheuttavien asioi-den käsittelyssä ja tuen tarjoamisessa työntekijöille. Aiheesta tarvittaisiin enemmän tutkimustietoa, erityisesti kotimaisia tutkimuksia.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli integratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla lisätä tietoa ikääntyneiden palveluissa työskentelevien hoitotyöntekijöiden työssä aiheutuvasta eettisestä kuormituksesta ja sen vaikutuksista. Opinnäytetyön tavoitteena oli eettisestä kuormituksesta tuotetun tiedon avulla parantaa hoito-henkilöstön vetovoimaisuutta ikääntyneiden palveluissa osana Hyvä Veto -hanketta.
Opinnäytetyön vaiheet etenivät seuraavassa järjestyksessä: tutkimuskysymyksen asettaminen, tiedon haku, aineiston laadun arviointi ja analysointi sekä tulosten raportointi. Aineistoa haettiin seuraavista tietokannoista: Medic, Pubmed ja EBSCO (sisältää MEDLINE, CINAHL, Academic Search Elite, APA PsycInfo ja APA PsycArticles -tietokannat). Opinnäytetyöhön valikoitui mukaan kymmenen tutkimusta vuosilta 2016–2022. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Aineiston analyysissä tunnistettiin useita eettistä kuormitusta aiheuttavia tekijöitä ja siitä aiheutuvia seurauksia hoitajille. Eettistä kuormitusta aiheuttavia teki-jöitä olivat moraalinen ahdistus, ajanhallinta, sidosryhmä- ja organisaatiotason haasteet. Eettisestä kuormituksesta aiheutuvia seurauksia olivat psykososiaaliset- ja fysiologiset vaikutukset.
Kiire oli merkittävin eettistä kuormitusta aiheuttava tekijä ikääntyneiden palveluissa. Kiirettä aiheutti esimerkiksi työntekijöiden ja ajanpuute. Lisähenkilöstön palkkaaminen ikääntyneiden palveluihin vähentäisi hoitajien eettistä kuormitus-ta lisäten työntekijöiden aikaa asiakastyöhön. Lisäkoulutusten tarjoaminen hoitotyöntekijöille ja esihenkilöille auttaisi eettistä kuormitusta aiheuttavien asioi-den käsittelyssä ja tuen tarjoamisessa työntekijöille. Aiheesta tarvittaisiin enemmän tutkimustietoa, erityisesti kotimaisia tutkimuksia.