Yhteisöohjautuvuus hybridityössä
Iltanen, Kirsi (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121429864
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121429864
Tiivistelmä
Työn organisointitavat ovat muuttuneet covid-19-pandemian myötä. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää etä- ja lähityömallia yhdistävässä hybridityössä hyväksi havaittuja yhteisöohjautuvuutta edistäviä toimintamalleja. Keväällä 2022 toteutetun tutkimuksen kohderyhmänä oli Kaakkois-Suomen ammatti-korkeakoulun Xamkin TKI-toiminnan Älykkäät, käyttäjäkeskeiset ruokapalvelut -osaamiskärki eli Ruokatiimin viisitoista hankeasiantuntijaa.
Tutkimusongelmana oli, miten nykyinen hybridityömalli koetaan kohderyhmässä sekä oman työn että tiimityön näkökulmasta. Asiantuntijat joutuivat äkillisesti siirtymään etätöihin virtuaaliseen työympäristöön pandemian pakottomana. Rajoitusten jälkeen etä- ja hybridityön suosiminen yleistyi. Hybridityömallissa korostuvat itse- ja yhteisöohjautuvuustaidot. Monipaikkainen työ voi vaikuttaa negatiivisesti yhteisöllisyyden tunteeseen, jos yhteiset käytänteet eivät ole selvillä.
Tutkimuskysymyksenä oli: miten yhteisöohjautuvuus onnistuu hybridityössä. Täsmentävinä apukysymyksinä oli: Mitä hyötyä tai haittaa asiantuntijoiden mielestä on eri työn organisointitavoissa? Mitä vaikutuksia itse- tai yhteisöohjautuvuudella on yksilölle tai tiimille?
Kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin strukturoidulla lomakekyselyllä. Kyselyn teemoja olivat työn organisointitavat, virtuaalinen työympäristö, motivaatio ja voimavarat omassa työssä sekä tiimin yhteenkuuluvuus. Tutkimus toteutettiin kokonaistutkimuksena ilman otantaa. Kyselyaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin Webropol-kyselytyökalua hyödyntäen.
Tuloksista ilmenee hankeasiantuntijoiden kaipaavan tarkennuksia hybridityö-ohjeisiin, milloin olla läsnä ja milloin etänä. Hankeasiantuntijat arvostavat etä-töissä omaa työrauhaa vaihtelevissa työtehtävissään, mutta tarvitsevat yhteisiä lähitapaamisia yhteisöllisyyden kasvattamiseen sekä luovaan ideointiin ja kehittämistyöhön. Tulosten perusteella yhteisöohjautuvuutta voidaan kehittää sopimalla yhdessä tasa-arvoiset toimintatavat hybridityöhön. Sisäisesti motivoituneen yksilön vapaus tehdä työnsä haluamallaan tavalla ei poissulje muiden empaattista huomioimista ja tukemista eikä yhteisten päämäärien tavoittelua. Yhteisöohjautuvuutta on mahdollista kehittää ja ylläpitää sekä virtuaalisesti että kasvotusten. Yhteisöllisyyden luomiseen tarvitaan sekä virallisia ja epävirallisia tapaamismuotoja.
Tutkimusongelmana oli, miten nykyinen hybridityömalli koetaan kohderyhmässä sekä oman työn että tiimityön näkökulmasta. Asiantuntijat joutuivat äkillisesti siirtymään etätöihin virtuaaliseen työympäristöön pandemian pakottomana. Rajoitusten jälkeen etä- ja hybridityön suosiminen yleistyi. Hybridityömallissa korostuvat itse- ja yhteisöohjautuvuustaidot. Monipaikkainen työ voi vaikuttaa negatiivisesti yhteisöllisyyden tunteeseen, jos yhteiset käytänteet eivät ole selvillä.
Tutkimuskysymyksenä oli: miten yhteisöohjautuvuus onnistuu hybridityössä. Täsmentävinä apukysymyksinä oli: Mitä hyötyä tai haittaa asiantuntijoiden mielestä on eri työn organisointitavoissa? Mitä vaikutuksia itse- tai yhteisöohjautuvuudella on yksilölle tai tiimille?
Kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin strukturoidulla lomakekyselyllä. Kyselyn teemoja olivat työn organisointitavat, virtuaalinen työympäristö, motivaatio ja voimavarat omassa työssä sekä tiimin yhteenkuuluvuus. Tutkimus toteutettiin kokonaistutkimuksena ilman otantaa. Kyselyaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin Webropol-kyselytyökalua hyödyntäen.
Tuloksista ilmenee hankeasiantuntijoiden kaipaavan tarkennuksia hybridityö-ohjeisiin, milloin olla läsnä ja milloin etänä. Hankeasiantuntijat arvostavat etä-töissä omaa työrauhaa vaihtelevissa työtehtävissään, mutta tarvitsevat yhteisiä lähitapaamisia yhteisöllisyyden kasvattamiseen sekä luovaan ideointiin ja kehittämistyöhön. Tulosten perusteella yhteisöohjautuvuutta voidaan kehittää sopimalla yhdessä tasa-arvoiset toimintatavat hybridityöhön. Sisäisesti motivoituneen yksilön vapaus tehdä työnsä haluamallaan tavalla ei poissulje muiden empaattista huomioimista ja tukemista eikä yhteisten päämäärien tavoittelua. Yhteisöohjautuvuutta on mahdollista kehittää ja ylläpitää sekä virtuaalisesti että kasvotusten. Yhteisöllisyyden luomiseen tarvitaan sekä virallisia ja epävirallisia tapaamismuotoja.