Työhyvinvoinnin kartoitus yrityksessä x
Isokoski, Sari (2022)
Isokoski, Sari
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121429642
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121429642
Tiivistelmä
Tarkastelun kohteena oli yrityksen x työhyvinvoinnin osa-alueet ja niiden tasot työntekijöiden näkökulmasta. Lisäksi selvitettiin työhyvinvoinnin tilaa kohdeyrityksessä tutkimushetkellä ja verrattiin tilanteeseen ennen koronapandemian leviämistä Suomeen.
Lopputuloksena syntyi raportti kohdeyrityksen yhden yksikön työhyvinvoinnin tilasta ja ehdotelma siitä, mitä toimenpiteitä kohdeyritys voisi tehdä kehittääkseen työhyvinvointia sekä tässä kyseisessä yksikössä että vastaavanlaisissa kohdeyrityksen muissa yksiköissä. Kohdeyritys sai myös kuvauksen mallista, jolla työhyvinvoinnin tasoa voisi selvittää muissakin kohdeyrityksen yksiköissä.
Menetelmäksi valikoitui määrällinen tutkimusmenetelmä ja aineisto kerättiin kyselyn avulla. Menetelmän valintaan vaikutti kyselyn vastaajien suuri määrä, 168 vastaajaa, heidän maantieteellinen etäisyytensä sekä kysymysten henkilökohtaisuus. Kyselyn kysymysten laadinnan pohjana ja aineiston luokittelussa käytettiin runkona Rauramon työhyvinvoinnin portaiden mallia.
Työyksikön työhyvinvoinnin kehittämistarpeiksi nousi työntekijöiden elintapojen kehittäminen, työpaikkaruuan tarjonnan monipuolistaminen, turvallisuuden tunteen lisääminen työsuhteen ja toimentulon vakauden, tasa-arvon toteutumisen sekä riskienhallinnan suhteen, oman työn vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, esimiesten ja alaisten välisten suhteiden vahvistaminen, oman työn kehittämisen mahdollistaminen, työnantajan näkyvämpi arvostuksen osoittaminen työntekijöiden tekemää työtä kohtaan sekä työntekijöiden osaamisen kehittäminen.
Tarkastelun pohjalta muodostui kokonaiskuva siitä, mitä mahdollisia työhyvinvoinnin haasteita organisaatiossa on kohdattu, mitä työnantaja voi tehdä kehittääkseen työhyvinvointia omassa organisaatiossaan sekä mihin suuntaan työntekijöiden työhyvinvointi on mahdollisesti muuttunut koronapandemian vaikuttaessa työskentelymahdollisuuksiin. Lisäksi tutkimuksessa esiteltyä työhyvinvoinnin portaiden mallia ja tässä tutkimuksessa luotua kysymysrunkoa on mahdollista hyödyntää myös organisaation muiden yksiköiden työhyvinvoinnin kartoituksia toteutettaessa.
Lopputuloksena syntyi raportti kohdeyrityksen yhden yksikön työhyvinvoinnin tilasta ja ehdotelma siitä, mitä toimenpiteitä kohdeyritys voisi tehdä kehittääkseen työhyvinvointia sekä tässä kyseisessä yksikössä että vastaavanlaisissa kohdeyrityksen muissa yksiköissä. Kohdeyritys sai myös kuvauksen mallista, jolla työhyvinvoinnin tasoa voisi selvittää muissakin kohdeyrityksen yksiköissä.
Menetelmäksi valikoitui määrällinen tutkimusmenetelmä ja aineisto kerättiin kyselyn avulla. Menetelmän valintaan vaikutti kyselyn vastaajien suuri määrä, 168 vastaajaa, heidän maantieteellinen etäisyytensä sekä kysymysten henkilökohtaisuus. Kyselyn kysymysten laadinnan pohjana ja aineiston luokittelussa käytettiin runkona Rauramon työhyvinvoinnin portaiden mallia.
Työyksikön työhyvinvoinnin kehittämistarpeiksi nousi työntekijöiden elintapojen kehittäminen, työpaikkaruuan tarjonnan monipuolistaminen, turvallisuuden tunteen lisääminen työsuhteen ja toimentulon vakauden, tasa-arvon toteutumisen sekä riskienhallinnan suhteen, oman työn vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, esimiesten ja alaisten välisten suhteiden vahvistaminen, oman työn kehittämisen mahdollistaminen, työnantajan näkyvämpi arvostuksen osoittaminen työntekijöiden tekemää työtä kohtaan sekä työntekijöiden osaamisen kehittäminen.
Tarkastelun pohjalta muodostui kokonaiskuva siitä, mitä mahdollisia työhyvinvoinnin haasteita organisaatiossa on kohdattu, mitä työnantaja voi tehdä kehittääkseen työhyvinvointia omassa organisaatiossaan sekä mihin suuntaan työntekijöiden työhyvinvointi on mahdollisesti muuttunut koronapandemian vaikuttaessa työskentelymahdollisuuksiin. Lisäksi tutkimuksessa esiteltyä työhyvinvoinnin portaiden mallia ja tässä tutkimuksessa luotua kysymysrunkoa on mahdollista hyödyntää myös organisaation muiden yksiköiden työhyvinvoinnin kartoituksia toteutettaessa.