Omaisyhteistyön kehittäminen tehostetun palveluasumisen yksikössä

Abstract

Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön lähtökohtana oli omaisyhteistyön kehittämistehtävä Siun soten ikäihmisten asumispalveluyksikössä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää ja tehostaa hoivakodin henkilökunnan ja omaisten välistä yhteistyötä. Opinnäytetyön tehtävänä ja tavoitteena oli luoda malli omaisyhteistyöhön ottamalla omaiset ja henkilökunta mukaan kehittämistyöhön. Toisena tehtävänä oli kerätä ja kuvata omaisten ja hoitohenkilökunnan välisen yhteistyön kokemuksia, haasteita ja kehittämiskohteita. Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusotetta.

Keskeisiä käsitteitä olivat asiakas, omainen, omaisyhteistyö, tehostettu palveluasuminen ja osallisuus. Tiedonhankintaan käytettiin kyselylomaketta ja learning cafe -menetelmää. Aineistoja analysoitiin sisällönanalyysillä pelkistäen ja teemoitellen vastaukset sekä SWOT-analyysiä. Omaisyhteistyön kehittämiskohteiksi nousivat yhteistyön ja tiedottamisen säännöllisyys ja oma-aloitteisuus hoitajien puolelta sekä omaisten tukeminen. Omahoitajan rooli nousee tärkeään asemaan omaisyhteistyön toteuttamisessa.

Tuotokseksi saatiin päivitetty omahoitajamalli henkilökunnan työkaluksi. Jatkossa voisi tutkia, miten malli jalkautuu ja millaista hyötyä sillä saadaan asiakkaan hyvinvoinnin edistämiseksi.

The starting point for this research-based thesis was a development assignment on staff-family cooperation in a Siun sote enhanced service housing unit for older people. The purpose of the thesis was to develop and improve staff-family cooperation and create a model for involving both parties in the development activity. Another purpose was to collect and describe the experiences, challenges and development areas in staff-family cooperation. This thesis was conducted by using a qualitative research approach. The key concepts in the thesis were the client, the relative, staff-family cooperation, enhanced service housing and inclusion. A questionnaire and learning cafe were used as methods for collecting data. The data was analysed with SWOT and content analysis and the responses were condensed and thematized. The regularity of cooperation and communication initiated by the nurses were identified as development areas in staff-family cooperation, as well as support for the relatives. The role of the family caregiver will play an important role in the implementation of staff-family cooperation.

The output provided nursing home staff with a new tool, that is, an updated version of the named nurse model. In the future, it could be researched how the model is implemented and what benefits it brings to the promotion of well-being among the clients.