Johtaminen järjestämisessä
Anttonen, Tero (2022)
Anttonen, Tero
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121328481
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121328481
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee järjestämistä johtajuuden näkökulmasta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on ensinnäkin määritellä, mitä on järjestäminen, mitä on jäsenhankinta sekä mitä johtajuudella tarkoitetaan järjestämistyössä. Jäsenet ja järjestöllinen valmius ovat ammattiliittojen elinehtoja. Ammattiliiton jäsenmäärän lasku ja erityisesti aktiivisuuden heikkeneminen työpaikkatasolla ovat syitä, miksi järjestäminen päätettiin ottaa keinovalikoimaan. Järjestäminen ja jäsenhankinta ei onnistu ilman johtajuutta ja siihen tämä opinnäytetyö keskittyy. Ydinkysymyksenä on johtajuuden merkitys, johtajuuden tasot, koska johtajuutta on ymmärretty väärin.
Opinnäytetössä tuon esille järjestämisteorian sekä johtajuuden ja vapaaehtoisjohtamisen. Järjestämisen perinteet ovat kaukana historiassa ja johtaminen on usein määritelty muiden toimintaan vaikuttamisena(Juuti 2008). Ammattiliiton merkitys jäsenille annettavassa palvelussa voi pitää sisällään monentasoista toimintaa. Tässä opinnäytetyössä koetan tuoda esille mitä eroa on palvelumallissa ja järjestämisessä.
Tiedonkeruuta varten käytin määrällisiä ja laadullisia menetelmiä. Ensisijaisesti käytin asiantuntijahaastatteluja, omaa kokemusta luottamusmiehenä toimimisena sekä ideariiheä oman mentorini kanssa. Asiantuntijahaastattelut olivat avoimia puolistrukturoituja haastatteluita etäyhteyttä hyväksi käyttäen. Nämä haastattelut tein toukokuussa 2022.
Asiantuntijoina haastattelin luottamusmiehiä 2 -kappaletta ja järjestämisen ammattilaisia eri liitoista 2- kappaletta. Ideariihi oli ammattiliiton järjestöosaston toimitsijan kanssa aina tarpeenvaatiessa. Sama toimitsija mentoroi opinnäytetyön prosessia. Mentorin kanssa pidettiin ideariihi yleensä etäyhteyksien avulla, koska vallitseva koronatilanne ei sallinut aina kasvokkain tapahtuvaa kokoustamista.
Lopputuotoksena opinnäytetyö luo myös ammattiliitolle uusia työkaluja, millä järjestäminen saadaan tuotua käytännön rutiineihin. Työpajamenetelmällä yhdessä ammattiosastojen, luottamusmiesten ja ammattiliiton järjestöosaston saadaan tietopohjaa, mitä voidaan alkaa käyttää järjestämistyössä.
Suosituksia työntilaajalle tämä opinnäytetyö antaa järjestämisen jälkihuollon työhön, järjestäjien kontroilltiin, eli miten järjestämistyötä tehdään kohdeyrityksessä. Myös ammattiosastojen aktivointia suosittelen työntilaajalle. Koko ammattialalle tässä opinnäytetyössä on ainakin hyötyä, koska tässä tutkin miten järjestämisen perusteet syntyy ja miten se tietopohja kerätään sekä jalkautetaan kentällä tapahtuvaan työhön.
Jäsenkehityksen kasvu on koko ammattiliiton olemassa olon elinehto, joten järjestämistyötä täytyy liittojen tehdä ja siihen panostaa, niin koulutummalla luottamusmiehiä ja aktiivijeja. Myös taloudelliset resurssit täytyy laittaa kohdilleen, että tuloksia alkaa tulemaan.
Jatkotutkimuksen aiheita on ainakin työyhteisön yhteistoimintaa ja edunvalvonnantasoa ja luottamusmies organisaatiossa.
Mielenkiintoinen tutkimustyö ja aikaa tähän ehti vieriä 2020 alkuvuodesta, aina vuoden 2022 loppuun. Ainakin yksi oivallus tätä opinnäytetyötä tehdessä oli, että järjestämisen työtä tehdään joukkueella, yksi henkilö ei todellakaan riitä.
Tero Anttonen
Opinnäytetössä tuon esille järjestämisteorian sekä johtajuuden ja vapaaehtoisjohtamisen. Järjestämisen perinteet ovat kaukana historiassa ja johtaminen on usein määritelty muiden toimintaan vaikuttamisena(Juuti 2008). Ammattiliiton merkitys jäsenille annettavassa palvelussa voi pitää sisällään monentasoista toimintaa. Tässä opinnäytetyössä koetan tuoda esille mitä eroa on palvelumallissa ja järjestämisessä.
Tiedonkeruuta varten käytin määrällisiä ja laadullisia menetelmiä. Ensisijaisesti käytin asiantuntijahaastatteluja, omaa kokemusta luottamusmiehenä toimimisena sekä ideariiheä oman mentorini kanssa. Asiantuntijahaastattelut olivat avoimia puolistrukturoituja haastatteluita etäyhteyttä hyväksi käyttäen. Nämä haastattelut tein toukokuussa 2022.
Asiantuntijoina haastattelin luottamusmiehiä 2 -kappaletta ja järjestämisen ammattilaisia eri liitoista 2- kappaletta. Ideariihi oli ammattiliiton järjestöosaston toimitsijan kanssa aina tarpeenvaatiessa. Sama toimitsija mentoroi opinnäytetyön prosessia. Mentorin kanssa pidettiin ideariihi yleensä etäyhteyksien avulla, koska vallitseva koronatilanne ei sallinut aina kasvokkain tapahtuvaa kokoustamista.
Lopputuotoksena opinnäytetyö luo myös ammattiliitolle uusia työkaluja, millä järjestäminen saadaan tuotua käytännön rutiineihin. Työpajamenetelmällä yhdessä ammattiosastojen, luottamusmiesten ja ammattiliiton järjestöosaston saadaan tietopohjaa, mitä voidaan alkaa käyttää järjestämistyössä.
Suosituksia työntilaajalle tämä opinnäytetyö antaa järjestämisen jälkihuollon työhön, järjestäjien kontroilltiin, eli miten järjestämistyötä tehdään kohdeyrityksessä. Myös ammattiosastojen aktivointia suosittelen työntilaajalle. Koko ammattialalle tässä opinnäytetyössä on ainakin hyötyä, koska tässä tutkin miten järjestämisen perusteet syntyy ja miten se tietopohja kerätään sekä jalkautetaan kentällä tapahtuvaan työhön.
Jäsenkehityksen kasvu on koko ammattiliiton olemassa olon elinehto, joten järjestämistyötä täytyy liittojen tehdä ja siihen panostaa, niin koulutummalla luottamusmiehiä ja aktiivijeja. Myös taloudelliset resurssit täytyy laittaa kohdilleen, että tuloksia alkaa tulemaan.
Jatkotutkimuksen aiheita on ainakin työyhteisön yhteistoimintaa ja edunvalvonnantasoa ja luottamusmies organisaatiossa.
Mielenkiintoinen tutkimustyö ja aikaa tähän ehti vieriä 2020 alkuvuodesta, aina vuoden 2022 loppuun. Ainakin yksi oivallus tätä opinnäytetyötä tehdessä oli, että järjestämisen työtä tehdään joukkueella, yksi henkilö ei todellakaan riitä.
Tero Anttonen