Myötätuntouupumisen riski on aina olemassa kun tehdään suurella sydämellä : Työntekijöiden jaksaminen sosiaalialalla
Aarnio, Petteri; Lepistö, Kati (2014)
Aarnio, Petteri
Lepistö, Kati
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060812172
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060812172
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää termin myötätuntouupuminen tunnettavuutta sosiaalialan työntekijöiden keskuudessa ja tutkia, mitkä tekijät uuvuttavat työntekijöitä ja mitkä asiat auttavat työntekijöitä jaksamaan työssä sekä irtautumaan työn kuormittavuudesta. Opinnäytetyössä vastattiin seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
1. Kuinka termiä myötätuntouupuminen tunnistetaan ja kuvaillaan työntekijöiden keskuudessa sosiaalialalla? 2. Mitkä asiat auttavat työntekijöitä jaksamaan ja irtautumaan työstään sosiaalialalla? 3. Mitkä asiat kuormittavat ja uuvuttavat työntekijöitä sosiaalialalla?
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kolmen Pirkanmaalla toimivan sosiaalialan työpaikan työntekijöitä. Tutkimustulosten arkaluontoisuuden vuoksi työpaikkojen tietoja ei julkaista. Haastattelut toteutettiin tutkimuskyselynä. Haastateltavia työntekijöitä oli yhteensä kolmetoista.
Tutkimuksen tulosten perusteella myötätuntouupuminen terminä oli tunnettu. Siihen liitettiin empatia ja tunteet. Työssä jaksamista tukevina asioina nousivat esille työnohjaus ja mahdollisuus purkaa kuormittavia asioita. Keskustelut työyhteisössä joko esimiehen tai työkavereiden kanssa koettiin myös tärkeinä.
Työstä irtautumisessa auttoivat sosiaaliset suhteet, esimerkiksi perhe, sekä erilaiset harrastukset. Kuormittavina tekijöinä nousi esille työyhteisöön liittyviä asioita. Myös asiakkuuksiin liittyvät asiat koettiin kuormittavina.
Tulokset kertovat, että työyhteisöissä pitää panostaa monipuolisesti työntekijän jaksamiseen ja oman yhteisön rakentavaan tarkasteluun. Vuorovaikutteisuus on tärkeänä osana tätä kehitystä.
Jatkotutkimuksena voisi kehittää työpaikkakohtaisia kyselyitä, joilla selvitetään työssäjaksamista yksittäisissä yksiköissä, tai vastaavan tutkimuksen tekemistä siten, että saadaan isompi ja laajempi otos, jonka yleistettävyys on parempi.
Työhyvinvoinnin ilmiöitä olisi jatkossakin tärkeää tutkia niin yksilötasolla, kuin laajemmassa mittakaavassa, jotta työssä jaksamista voitaisiin parantaa. Tällä kehittämisellä on positiivisia vaikutuksia niin asiakastyöhön kuin koko organisaation hyvinvointiin
1. Kuinka termiä myötätuntouupuminen tunnistetaan ja kuvaillaan työntekijöiden keskuudessa sosiaalialalla? 2. Mitkä asiat auttavat työntekijöitä jaksamaan ja irtautumaan työstään sosiaalialalla? 3. Mitkä asiat kuormittavat ja uuvuttavat työntekijöitä sosiaalialalla?
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kolmen Pirkanmaalla toimivan sosiaalialan työpaikan työntekijöitä. Tutkimustulosten arkaluontoisuuden vuoksi työpaikkojen tietoja ei julkaista. Haastattelut toteutettiin tutkimuskyselynä. Haastateltavia työntekijöitä oli yhteensä kolmetoista.
Tutkimuksen tulosten perusteella myötätuntouupuminen terminä oli tunnettu. Siihen liitettiin empatia ja tunteet. Työssä jaksamista tukevina asioina nousivat esille työnohjaus ja mahdollisuus purkaa kuormittavia asioita. Keskustelut työyhteisössä joko esimiehen tai työkavereiden kanssa koettiin myös tärkeinä.
Työstä irtautumisessa auttoivat sosiaaliset suhteet, esimerkiksi perhe, sekä erilaiset harrastukset. Kuormittavina tekijöinä nousi esille työyhteisöön liittyviä asioita. Myös asiakkuuksiin liittyvät asiat koettiin kuormittavina.
Tulokset kertovat, että työyhteisöissä pitää panostaa monipuolisesti työntekijän jaksamiseen ja oman yhteisön rakentavaan tarkasteluun. Vuorovaikutteisuus on tärkeänä osana tätä kehitystä.
Jatkotutkimuksena voisi kehittää työpaikkakohtaisia kyselyitä, joilla selvitetään työssäjaksamista yksittäisissä yksiköissä, tai vastaavan tutkimuksen tekemistä siten, että saadaan isompi ja laajempi otos, jonka yleistettävyys on parempi.
Työhyvinvoinnin ilmiöitä olisi jatkossakin tärkeää tutkia niin yksilötasolla, kuin laajemmassa mittakaavassa, jotta työssä jaksamista voitaisiin parantaa. Tällä kehittämisellä on positiivisia vaikutuksia niin asiakastyöhön kuin koko organisaation hyvinvointiin