Kuurojen naisten kokemuksia synnytyksen aikaisesta vuorovaikutuksesta
Toura, Elli; Ikonen, Viena (2022)
Toura, Elli
Ikonen, Viena
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121328415
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121328415
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin, kuinka kuurot synnyttäneet naiset kokevat kommunikaation onnistuneen kätilön kanssa synnytyksen aikana. Aihetta on tutkittu kansainvälisesti hyvin vähän, Suomessa ei juuri lainkaan. Kuuroilla voi olla hankaluuksia kommunikaatiossa sekä ymmärretyksi tulemisessa terveydenhuollossa, jonka seurauksena hoitoajat pitenevät ja hoitovirheiden mahdollisuus kasvaa. Jotta kuurojen terveyspalveluissa toimiminen olisi mahdollisimman sujuvaa sekä turvallista ja kätilöiden tietoisuus kuurojen kanssa kommunikoinnista lisääntyisi, tutkimus oli tärkeää tehdä.
Tehokas viestintä sairaanhoitajien ja potilaiden välillä on tärkeä osa turvallista ja tehokasta hoitoa. Kuitenkin harvat terveydenhuollon ammattilaiset saavat koulutusta kommunikoida kuurojen kanssa, jonka seurauksena kommunikointi ilman tulkkia on haastavaa ja kommunikointiyritykset toteutetaan tietämättä tai ymmärtämättä heidän kommunikointitarpeitaan. Kätilön on tärkeää käyttää selviä ohjeistuksia sekä menettelytapoja synnytyksen aikana. Kätilön läsnäolo myös kuuron naisen synnytyksen aikana on ensiarvoisen tärkeää, vaikka yhteistä kieltä ei ole. Läsnäolo minimoi synnytyksen aiheuttamia pelkoja ja luo kuurolle synnyttäjälle turvallisuuden tunnetta. Useat kuurot naiset välttelevät hoitoon hakeutumista kommunikaatiohaasteiden vuoksi.
Tutkimus toteutettiin mixed methods menetelmällä Kuurojen liitolle. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, millaisia kokemuksia kuuroilla synnyttäjillä on vuorovaikutuksesta kätilön kanssa. Tarkoituksena oli tutkia synnytystä kokonaisuutena, mutta keskittyä pääasiassa kommunikaatioon ja sen sujuvuuteen, sekä ymmärretyksi tulemiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä kätilöiden tietoisuutta kuurojen kohtaamisesta, jotta kuuron synnyttäjän ja kätilön välinen kommunikaatio olisi mahdollisimman sujuvaa.
Aineisto tutkimukseen kerättiin Webropol 3.0-palvelua käyttäen sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimuksen otos oli kuusi vastausta. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että keskimäärin kuurot synnyttäneet naiset ovat tyytyväisiä synnytyksen aikaiseen kommunikaatioon. Kätilön toiminta, sekä kätilön ja tulkin välinen saumaton yhteistyö ovat avainasemassa kommunikoinnin sujuvuuden kannalta.
Aihetta on mahdollista jatkotutkia Suomessa. Suomalaisten tutkimusten vähäisen määrän vuoksi pidämme tutkijoina tätä tutkimusta erittäin tärkeänä, vaikka pienen vastaajamäärän vuoksi tulokset eivät ole yleistettävissä. Tämän tutkimuksen tulokset voivat kuitenkin antaa suuntaa tulevaisuudessa samasta aiheesta tehtäville tutkimuksille.
Tehokas viestintä sairaanhoitajien ja potilaiden välillä on tärkeä osa turvallista ja tehokasta hoitoa. Kuitenkin harvat terveydenhuollon ammattilaiset saavat koulutusta kommunikoida kuurojen kanssa, jonka seurauksena kommunikointi ilman tulkkia on haastavaa ja kommunikointiyritykset toteutetaan tietämättä tai ymmärtämättä heidän kommunikointitarpeitaan. Kätilön on tärkeää käyttää selviä ohjeistuksia sekä menettelytapoja synnytyksen aikana. Kätilön läsnäolo myös kuuron naisen synnytyksen aikana on ensiarvoisen tärkeää, vaikka yhteistä kieltä ei ole. Läsnäolo minimoi synnytyksen aiheuttamia pelkoja ja luo kuurolle synnyttäjälle turvallisuuden tunnetta. Useat kuurot naiset välttelevät hoitoon hakeutumista kommunikaatiohaasteiden vuoksi.
Tutkimus toteutettiin mixed methods menetelmällä Kuurojen liitolle. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, millaisia kokemuksia kuuroilla synnyttäjillä on vuorovaikutuksesta kätilön kanssa. Tarkoituksena oli tutkia synnytystä kokonaisuutena, mutta keskittyä pääasiassa kommunikaatioon ja sen sujuvuuteen, sekä ymmärretyksi tulemiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä kätilöiden tietoisuutta kuurojen kohtaamisesta, jotta kuuron synnyttäjän ja kätilön välinen kommunikaatio olisi mahdollisimman sujuvaa.
Aineisto tutkimukseen kerättiin Webropol 3.0-palvelua käyttäen sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimuksen otos oli kuusi vastausta. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että keskimäärin kuurot synnyttäneet naiset ovat tyytyväisiä synnytyksen aikaiseen kommunikaatioon. Kätilön toiminta, sekä kätilön ja tulkin välinen saumaton yhteistyö ovat avainasemassa kommunikoinnin sujuvuuden kannalta.
Aihetta on mahdollista jatkotutkia Suomessa. Suomalaisten tutkimusten vähäisen määrän vuoksi pidämme tutkijoina tätä tutkimusta erittäin tärkeänä, vaikka pienen vastaajamäärän vuoksi tulokset eivät ole yleistettävissä. Tämän tutkimuksen tulokset voivat kuitenkin antaa suuntaa tulevaisuudessa samasta aiheesta tehtäville tutkimuksille.