Konenäköteknologian hyödyntäminen robotin poimintasovelluksessa
Rytilahti, Johanna (2022)
Rytilahti, Johanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121228099
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121228099
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on perehtyä konenäköteknologian hyödyntämiseen robotin poimintasovelluksessa ja ohjelmoida robotti tunnistamaan kappaleita konenäön avulla. Työn tilaaja on Stera Technologies Oy. Konenäköjärjestelmä on osa uutta robottisolua Steran Turun tehtaalla.
Työssä perehdytään konenäön teoriaan yleisesti ja keskitytään konenäön ohjelmointiin Omron FZ-ympäristössä. Robottisolulle tehtiin alustavat konenäköohjelmat ohutlevytuotteiden tunnistukseen ja paikoitukseen kuljettimella.
Konenäköteknologialla robottisolusta saatiin automaatioajolla toimiva jigitön järjestelmä. Konenäkö on edullinen vaihtoehto korvaamaan hintavat jigit, ja sillä saavutettiin nopeampaa ja joustavampaa valmistusta. Konenäön käytöllä haluttiin myös tuoda Steralle uuden teknologian osaamista, jota voidaan hyödyntää tulevissa projekteissa.
Konenäön ja robotiikan yhteissovelluksen ohjelmointi osoittautui haastavaksi. Koordinaatistojen yhteensovittaminen ja hyvin pieni virhemarginaali vaativat ohjelmoijalta asiantuntemusta sekä konenäköteknologiasta että robotiikasta.
Työssä perehdytään konenäön teoriaan yleisesti ja keskitytään konenäön ohjelmointiin Omron FZ-ympäristössä. Robottisolulle tehtiin alustavat konenäköohjelmat ohutlevytuotteiden tunnistukseen ja paikoitukseen kuljettimella.
Konenäköteknologialla robottisolusta saatiin automaatioajolla toimiva jigitön järjestelmä. Konenäkö on edullinen vaihtoehto korvaamaan hintavat jigit, ja sillä saavutettiin nopeampaa ja joustavampaa valmistusta. Konenäön käytöllä haluttiin myös tuoda Steralle uuden teknologian osaamista, jota voidaan hyödyntää tulevissa projekteissa.
Konenäön ja robotiikan yhteissovelluksen ohjelmointi osoittautui haastavaksi. Koordinaatistojen yhteensovittaminen ja hyvin pieni virhemarginaali vaativat ohjelmoijalta asiantuntemusta sekä konenäköteknologiasta että robotiikasta.