Johdon laskentatoimen prosessit päätöksenteon tukena: nykytila-analyysi toimeksiantajayrityksessä
Finne, Veera (2022)
Finne, Veera
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121328291
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121328291
Tiivistelmä
Koska liiketoimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, yrityksen pitää olla valmis tekemään nopeita talouteen vaikuttavia päätöksiä ja samalla huolehtia kilpailukyvyn säilyttämisestä ja kannattavasta toiminnasta. Taloudellisen informaation hyödyntäminen on pienille yrityksille tärkeää ja taloudellisella menestyksellä ja kannattavalla kasvulla on merkittävä vaikutus myös kansantalouteen ja työllisyyteen. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida toimeksiantajayrityksen päätöksentekoa tukevien johdon laskentatoimen prosessien nykytilaa. Prosessien nykytila-analyysin tehtävänä oli kuvata ja arvioida nykyisten prosessien toimivuutta sekä osoittaa kehittämiskohteita. Tutkimuksessa ei toteutettu kehitysehdotuksia käytännössä, vaan prosessikuvaukset ja johdon laskentatoimen prosessien nykytilanteen arvioiminen loivat perustan toimeksiantajayrityksen kehitystyölle. Tutkimuksen näkökulmana johdon laskentatoimeen oli päätöksentekoprosessin tukeminen ja sekundäärisenä kulmana prosessiajattelu, jota ei ole hyödynnetty juurikaan aiemmissa tutkimuksissa johdon laskentatoimen kontekstissa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja aineiston keruu tapahtui kolmessa eri vaiheessa. Esimmäisessä vaiheessa toimeksiantajayrityksen päätöksentekoa tukevat avainprosessit tunnistettiin. Toisessa vaiheessa prosesseista luotiin prosessikuvaukset ja -kaaviot ja kolmannessa vaiheessa selvitettiin, miten johdon laskentatoimen prosessit tukivat päätöksentekoa. Tutkimuksessa haastateltiin kahta yrityksessä työskentelevää johtajaa, jotka tekevät yritystoimintaa koskevia päätöksiä. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavasti.
Toimeksiantajayrityksessä tunnistettiin viisi päätöksentekoa tukevaa johdon laskentatoimen prosessia. Tutkimustulokset osoittivat, että prosessien tuomaa ennakoitavuutta ja taloudellista informaatiota arvostettiin ja käytettiin päätöksenteon tukena, mutta informaatiota voisi olla enemmän ja se voisi olla laadukkaampaa. Laskentatekniikoihin liittyvällä osaamisella oli myös vaikutusta siihen, millaisia suoritteita prosessit tuottavat. Yritys ei hyödyntänyt juurikaan kehittyneempää infromaatioteknologiaa tai tietojärjestelmiä johdon laskentatoimen prosesseissa. Sen sijaan prosesseihin liittyi paljon manuaalista työtä, mikä voi lisätä inhimillisten virheiden riskiä ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia yritykselle.
Automatisoinnilla ja tietojärjestelmien kehittämisellä pystyisi tehostamaan prosesseja ja parantamaan niiden tuottaman tiedon laatua, ennakoitavuutta ja läpimenoaikaa, mikä jättäisi johdolle enemmän aikaa itse päätösten tekemiseen ja toimenpiteisiin. Myös laskentatekniikoihin liittyvä osaamisen kehittäminen voisi parantaa johdon laskentatoimen tuottaman tiedon laatua. Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä, koska ne perustuvat tutkittavien omaan tulkintaan, mutta tulokset antoivat tärkeää tietoa toimeksiantajayritykselle johdon päätöksentekoa tukevien prosessien nykytilasta ja kehittämiskohteista.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja aineiston keruu tapahtui kolmessa eri vaiheessa. Esimmäisessä vaiheessa toimeksiantajayrityksen päätöksentekoa tukevat avainprosessit tunnistettiin. Toisessa vaiheessa prosesseista luotiin prosessikuvaukset ja -kaaviot ja kolmannessa vaiheessa selvitettiin, miten johdon laskentatoimen prosessit tukivat päätöksentekoa. Tutkimuksessa haastateltiin kahta yrityksessä työskentelevää johtajaa, jotka tekevät yritystoimintaa koskevia päätöksiä. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavasti.
Toimeksiantajayrityksessä tunnistettiin viisi päätöksentekoa tukevaa johdon laskentatoimen prosessia. Tutkimustulokset osoittivat, että prosessien tuomaa ennakoitavuutta ja taloudellista informaatiota arvostettiin ja käytettiin päätöksenteon tukena, mutta informaatiota voisi olla enemmän ja se voisi olla laadukkaampaa. Laskentatekniikoihin liittyvällä osaamisella oli myös vaikutusta siihen, millaisia suoritteita prosessit tuottavat. Yritys ei hyödyntänyt juurikaan kehittyneempää infromaatioteknologiaa tai tietojärjestelmiä johdon laskentatoimen prosesseissa. Sen sijaan prosesseihin liittyi paljon manuaalista työtä, mikä voi lisätä inhimillisten virheiden riskiä ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia yritykselle.
Automatisoinnilla ja tietojärjestelmien kehittämisellä pystyisi tehostamaan prosesseja ja parantamaan niiden tuottaman tiedon laatua, ennakoitavuutta ja läpimenoaikaa, mikä jättäisi johdolle enemmän aikaa itse päätösten tekemiseen ja toimenpiteisiin. Myös laskentatekniikoihin liittyvä osaamisen kehittäminen voisi parantaa johdon laskentatoimen tuottaman tiedon laatua. Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä, koska ne perustuvat tutkittavien omaan tulkintaan, mutta tulokset antoivat tärkeää tietoa toimeksiantajayritykselle johdon päätöksentekoa tukevien prosessien nykytilasta ja kehittämiskohteista.