Kirjallisuuskatsaus liikearvon vähentämiseen liittyvästä oikeustapauksesta
Sällinen, Elina (2022)
Sällinen, Elina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121228110
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121228110
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miksi oikeustapauksessa 2015:43 päädyttiin ratkaisuun, jossa yrityksen oli mahdollista vähentää liikearvosta poistot verotuksessa, vaikka kyseistä erää ei ollut kirjattu kirjanpidossa taseeseen ja poistoja vastaavaa kirjausta ei ollut tehty kirjanpitoon, ja missä olosuhteissa tapaus olisi ratkaistu toisin, eli yrityksen ei olisi mahdollista vähentää verotuksessa kirjanpitoon kirjaamattomia poistoja.
Opinnäytetyön toteutustapa oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto valittiin soveltuvin osin Finlex-sivuston listasta, joka sisälsi oikeustapaukseen liittyvät julkaisut. Kerätystä aineistosta poimittiin olennaisimmat havainnot, jotka jaoteltiin sen mukaan, antoiko kyseinen havainto vastauksen joko siihen, miksi yrityksen oli mahdollista vähentää verotuksessa kirjanpitoon kirjaamattomat poistot tai siihen, missä olosuhteissa yritys ei voi vähentää kirjanpitoon kirjaamattomia poistoja verotuksessa.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että liikearvo katsottiin pitkävaikutteiseksi menoksi, josta voitiin tehdä poistot verotuksessa, vaikka sitä ei ollut kirjattu kirjanpitoon, sillä kirjanpitosidonnaisuutta koskevan säännöksen ei katsottu estävän menon vähentämistä verotuksessa. Lisäksi tulokset osoittivat, että kirjanpitoon kirjaamattomia poistoja ei voi vähentää verotuksessa silloin, kun kyse on taseeseen kirjatusta, yksilöitävästä käyttöomaisuudesta.
Opinnäytetyön tuloksista voitiin tehdä johtopäätökset, että vain liikearvon osalta voidaan joustaa kirjanpitosidonnaisuudessa ja, että verotuksessa ei voi vähentää yksilöitävästä, taseeseen kirjatusta käyttöomaisuudesta kirjanpitoon kirjaamattomia poistoja. The purpose of this thesis was to find out why the court case 2015:43 was solved in a matter that the corporation was allowed amortisation of goodwill in taxation even though the corporation hadn’t booked goodwill to balance sheet or amortisation in the accounts. Another purpose of this thesis was to find out the circumstances in which the case would have been solved differently so that a corporation is not allowed amortisation in taxation from amounts that have not been booked in accounting.
Thesis method was a literature review and the material was selected by using Finlex webpage’s list of publications related to the court case. The selected material was then summarized and categorized into groups by whether the material in question gave an answer to either why corporation is allowed greater amortisation in taxation or in what circumstances it is not possible for corporation to do a greater amortisation in taxation than in accounting.
Thesis results showed that goodwill was seen as other long-term cost from which amortisation was possible in taxation even though it had not been booked in accounting. This was because the regulation stating that deductible costs in taxation must be deducted in accounting was not regarded to prevent deduction of a cost in taxation. Also the results showed that amortisation that has not been booked in accounting can’t be deducted in taxation if the amortisation regards fixed assets that have already been booked to balance sheet in accounting and can be individualised.
From thesis results it was possible to draw conclusions that regulation stating that deductible costs in taxation must be deducted in accounting can be bend only when it regards goodwill and that deduction of amortisation in taxation from amounts that have not been booked in accounting is not possible when amortisation regards fixed assets that can be individualised and are already booked to balance sheet in accounting.
Opinnäytetyön toteutustapa oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto valittiin soveltuvin osin Finlex-sivuston listasta, joka sisälsi oikeustapaukseen liittyvät julkaisut. Kerätystä aineistosta poimittiin olennaisimmat havainnot, jotka jaoteltiin sen mukaan, antoiko kyseinen havainto vastauksen joko siihen, miksi yrityksen oli mahdollista vähentää verotuksessa kirjanpitoon kirjaamattomat poistot tai siihen, missä olosuhteissa yritys ei voi vähentää kirjanpitoon kirjaamattomia poistoja verotuksessa.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että liikearvo katsottiin pitkävaikutteiseksi menoksi, josta voitiin tehdä poistot verotuksessa, vaikka sitä ei ollut kirjattu kirjanpitoon, sillä kirjanpitosidonnaisuutta koskevan säännöksen ei katsottu estävän menon vähentämistä verotuksessa. Lisäksi tulokset osoittivat, että kirjanpitoon kirjaamattomia poistoja ei voi vähentää verotuksessa silloin, kun kyse on taseeseen kirjatusta, yksilöitävästä käyttöomaisuudesta.
Opinnäytetyön tuloksista voitiin tehdä johtopäätökset, että vain liikearvon osalta voidaan joustaa kirjanpitosidonnaisuudessa ja, että verotuksessa ei voi vähentää yksilöitävästä, taseeseen kirjatusta käyttöomaisuudesta kirjanpitoon kirjaamattomia poistoja.
Thesis method was a literature review and the material was selected by using Finlex webpage’s list of publications related to the court case. The selected material was then summarized and categorized into groups by whether the material in question gave an answer to either why corporation is allowed greater amortisation in taxation or in what circumstances it is not possible for corporation to do a greater amortisation in taxation than in accounting.
Thesis results showed that goodwill was seen as other long-term cost from which amortisation was possible in taxation even though it had not been booked in accounting. This was because the regulation stating that deductible costs in taxation must be deducted in accounting was not regarded to prevent deduction of a cost in taxation. Also the results showed that amortisation that has not been booked in accounting can’t be deducted in taxation if the amortisation regards fixed assets that have already been booked to balance sheet in accounting and can be individualised.
From thesis results it was possible to draw conclusions that regulation stating that deductible costs in taxation must be deducted in accounting can be bend only when it regards goodwill and that deduction of amortisation in taxation from amounts that have not been booked in accounting is not possible when amortisation regards fixed assets that can be individualised and are already booked to balance sheet in accounting.