Ikääntyneiden yli 55 - vuotiaiden työnhakijoiden syrjintä rekrytoinnissa
Kukkohovi, Ursula (2022)
Kukkohovi, Ursula
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121228039
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121228039
Tiivistelmä
Ikäsyrjintä rekrytoinnissa kielletään lailla, mutta tutkimusten mukaan siitä huolimatta syrjintää esiintyy suomalaisessa työelämässä laajasti. Tässä opinnäytetyössä käsitellään yli 55-vuotiaiden työnhakijoiden syrjintää rekrytointiprosessissa. Työn tavoitteena on selvittää, miten yli 55-vuotiaiden työnhakijoiden ikäsyrjintä rekrytoinnissa ilmenee työnantajan taholta ja miten lainsäädännöllä ikäsyrjintää työelämässä ehkäistään. Työ on rajattu käsittelemää työsuhteiseen tehtävään hakemista työnhakijan näkökulmasta. Rekrytointiprosessista on valittu käsiteltäviksi syrjinnän kannalta olennaiset vaiheet eli työpaikkailmoittelu, työpaikka haastattelu sekä varsinainen työsuhteeseen valinta. Työ on toteutettu lainopillisella tutkimusmenetelmällä ja sanamuodonmukista tulkintaa käyttäen sekä lisäksi on hyödynnetty olemassa olevaa viimeaikaista kvantitatiivista survey-aineistoa syrjinnän ilmenemisen määrälliseen selvittämiseen.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta ikääntyneen työnhakijan syrjintää tapahtuvan rekrytointiprosessin jokaisessa vaiheessa. Syrjintä voi alkaa jo syrjivällä työpaikkailmoittelulla. Syrjintää voidaan tehdä myös jo ennen työhaastatteluun kutsumista eikä sitä tehdä avoimesti. Syrjintää kokeneista suuri osa ei tee kokemastaan syrjinnästä ilmoitusta viranomaiselle, työnantajalle tai työnantajan edustajalle ja usealla ei ole myöskään tietoa mihin asiasta tulisi ilmoittaa. Syrjityiksi joutuneet kokevat, ettei asiasta ilmoittaminen myöskään johtaisi mihinkään tai asia olisi liian vaikea näyttää toteen eikä heidän oikeusturvansa toteutuisi. Lisäksi syrjityt pelkäävät myös ilmoituksen johtavan mahdollisiin ongelmiin työnantajan taholta esim. vastatoimiin tai leimautumiseen. Työelämää koskevasta syrjinnästä säännellään useammassa eri laissa. Lainsäädännöstä löytyy keinot syrjintään puuttumiseen ja sen ehkäisemiseen, mutta lisäksi tarvitaan myös muita keinoja.
Syrjinnän taustalla voidaan erottaa kolmen tyyppistä syrjinnän mallia. Nämä syrjinnän mallit voidaan jakaa syrjintään, joka perustuu mieltymyksiin, tilastolliseen syrjintään sekä institutionaaliseen syrjintään. Asenteisiin liittyvät syrjinnän mallit eivät aina ole tiedostettuja ja niihin on vaikea puuttua tai osoittaa toteen. Tutkimustulosten perusteella mitään yhtä selkeää keinoa syrjinnän vähentämiseksi ei ole, mutta koulutuksella, asenteiden muokkaamisella, monimuotoisuuden tunnistamisella työelämässä sekä syrjintää ehkäisevillä rekrytointikäytänteillä asiaa voitaisiin parantaa. Lisäksi tulevalla yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksella toivottavasti saataisiin parannuksia yhdenvertaisuuden edistämiseen ja syrjinnän ehkäisyyn työelämässä.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta ikääntyneen työnhakijan syrjintää tapahtuvan rekrytointiprosessin jokaisessa vaiheessa. Syrjintä voi alkaa jo syrjivällä työpaikkailmoittelulla. Syrjintää voidaan tehdä myös jo ennen työhaastatteluun kutsumista eikä sitä tehdä avoimesti. Syrjintää kokeneista suuri osa ei tee kokemastaan syrjinnästä ilmoitusta viranomaiselle, työnantajalle tai työnantajan edustajalle ja usealla ei ole myöskään tietoa mihin asiasta tulisi ilmoittaa. Syrjityiksi joutuneet kokevat, ettei asiasta ilmoittaminen myöskään johtaisi mihinkään tai asia olisi liian vaikea näyttää toteen eikä heidän oikeusturvansa toteutuisi. Lisäksi syrjityt pelkäävät myös ilmoituksen johtavan mahdollisiin ongelmiin työnantajan taholta esim. vastatoimiin tai leimautumiseen. Työelämää koskevasta syrjinnästä säännellään useammassa eri laissa. Lainsäädännöstä löytyy keinot syrjintään puuttumiseen ja sen ehkäisemiseen, mutta lisäksi tarvitaan myös muita keinoja.
Syrjinnän taustalla voidaan erottaa kolmen tyyppistä syrjinnän mallia. Nämä syrjinnän mallit voidaan jakaa syrjintään, joka perustuu mieltymyksiin, tilastolliseen syrjintään sekä institutionaaliseen syrjintään. Asenteisiin liittyvät syrjinnän mallit eivät aina ole tiedostettuja ja niihin on vaikea puuttua tai osoittaa toteen. Tutkimustulosten perusteella mitään yhtä selkeää keinoa syrjinnän vähentämiseksi ei ole, mutta koulutuksella, asenteiden muokkaamisella, monimuotoisuuden tunnistamisella työelämässä sekä syrjintää ehkäisevillä rekrytointikäytänteillä asiaa voitaisiin parantaa. Lisäksi tulevalla yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksella toivottavasti saataisiin parannuksia yhdenvertaisuuden edistämiseen ja syrjinnän ehkäisyyn työelämässä.