Projektikäsikirjan pohjustaminen
Forselius, Mika (2022)
Forselius, Mika
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927646
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927646
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin ohjelmistokehittämisen toimialalla toimivalle organisaatiolle Ohjelmisto Oy:lle. Organisaatio on pieni kasvuyritys, jolla toiminnan kasvaessa on tarve dokumentoida, yhtenäistää ja kehittää käytössä olevia projektinhallinnan käytänteitä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää käytössä olevat projektikäytänteet ja nostaa esille sellaisia käytänteitä, joita voitaisiin yhtenäistää tai kehittää. Opinnäytetyön avulla on tarkoitus mahdollistaa Ohjelmisto Oy:n projektikäsikirjan luominen tulevaisuudessa. Projektikäsikirja olisi organisaation dokumentaatio käytössä olevista projektikäytänteistä.
Opinnäytetyön viitekehyksenä toimi projektinhallinnan yleinen kirjallisuus sekä ohjelmistotuotantoon keskittyvä projektinhallinnan kirjallisuus. Viitekehyksessä tarkastellaan erityisesti projektinhallinnan eri osa-alueita, prosesseja sekä ketteriä menetelmiä, eritoten Scrumia. Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena, jonka aineistonkeruumenetelmiä olivat aktiivinen osallistuva havainnointi ja teemoitettu ryhmähaastattelu. Menetelmien avulla kerättiin tietoa organisaation käytössä olevista käytänteistä ja niihin liittyvistä kehittämis- ja yhtenäistämiskohdista. Kerätyn aineiston pohjalta koottiin lista käytössä olevista projektinhallinnan käytänteistä jokaisen projektinhallinnan osa-alueen kohdalle. Käytössä olevien käytänteiden lisäksi listan lopussa oli kooste esille nousseista kehittämis- ja yhtenäistämiskohteista, joita analysoitiin viitekehyksen teorian pohjalta.
Lopputuloksena opinnäytetyössä on kattava kartoitus Ohjelmisto Oy:n käytössä olevista projektinhallintakäytänteistä. Työn tuloksena kartoitettiin myös monia yhtenäistämis- ja kehittämiskohteita organisaation projektihallintakäytänteisiin. Merkittävimpiä kehityskohteita tutkimuksen perusteella olivat pidemmän tähtäimen projektien suunnittelu, projektidokumentointi sekä projektin päättämiseen liittyvät toimenpiteet.
Työssä ei anneta tarkkoja menettelyohjeita käytänteiden kehittämisen suhteen, vaan esitetyt yhtenäistämis- ja kehittämiskohteet organisaation tulee itse arvioida ja päättää tarvittavat toimenpiteet niihin liittyen.
Opinnäytetyön viitekehyksenä toimi projektinhallinnan yleinen kirjallisuus sekä ohjelmistotuotantoon keskittyvä projektinhallinnan kirjallisuus. Viitekehyksessä tarkastellaan erityisesti projektinhallinnan eri osa-alueita, prosesseja sekä ketteriä menetelmiä, eritoten Scrumia. Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena, jonka aineistonkeruumenetelmiä olivat aktiivinen osallistuva havainnointi ja teemoitettu ryhmähaastattelu. Menetelmien avulla kerättiin tietoa organisaation käytössä olevista käytänteistä ja niihin liittyvistä kehittämis- ja yhtenäistämiskohdista. Kerätyn aineiston pohjalta koottiin lista käytössä olevista projektinhallinnan käytänteistä jokaisen projektinhallinnan osa-alueen kohdalle. Käytössä olevien käytänteiden lisäksi listan lopussa oli kooste esille nousseista kehittämis- ja yhtenäistämiskohteista, joita analysoitiin viitekehyksen teorian pohjalta.
Lopputuloksena opinnäytetyössä on kattava kartoitus Ohjelmisto Oy:n käytössä olevista projektinhallintakäytänteistä. Työn tuloksena kartoitettiin myös monia yhtenäistämis- ja kehittämiskohteita organisaation projektihallintakäytänteisiin. Merkittävimpiä kehityskohteita tutkimuksen perusteella olivat pidemmän tähtäimen projektien suunnittelu, projektidokumentointi sekä projektin päättämiseen liittyvät toimenpiteet.
Työssä ei anneta tarkkoja menettelyohjeita käytänteiden kehittämisen suhteen, vaan esitetyt yhtenäistämis- ja kehittämiskohteet organisaation tulee itse arvioida ja päättää tarvittavat toimenpiteet niihin liittyen.