Määrärahaseuranta ja -raportointi joukkoyksiköittäin Karjalan lennostossa
Tiainen, Sirpa (2022)
Lataukset:
Tiainen, Sirpa
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121127819
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121127819
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Määrärahaseuranta ja -raportointi Karjalan lennostossa on manuaalisesti toteutettavaa, kuukausittain tehtävää työtä, jossa tiedot kerätään eri järjestelmistä ja kootaan yhteen Excel-taulukkoon. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää käytännönläheisiä toimintatapoja määrärahaseurantaan ja budjetointiin, jotka helpottavat joukko-osaston johtoa ja määrärahanhaltijoita luomaan ajantasainen kuva määrärahatilanteesta ja siten helpottamaan päätöksentekoa ja toiminnan kehittämistä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää määrärahahaltijoiden budjetoinnin onnistumista ja määrärahaseurannan oikeellisuutta. Päätutkimuskysymyksiksi asetettiin 1) Millainen määräraharaportointi kertoo joukkoyksiköille olennaisen määrärahatilanteen nykytilasta? 2) Kuinka määräraharaportointi tulee toteuttaa? Alatutkimuskysymyksiksi asetettiin 1) Miten helpottaa määrärahanhaltijoiden ymmärtämystä määrärahojen riittävyydestä ja nykytilanteesta? Millaista taustatietoa tai lisäkoulutusta tarvitaan ymmärtämään numeroiden taustalla olevat asiat? 2) Kuinka julkisten hankintojen hankintaprosessi toteutuu joukkoyksikössä? 3) Tukeeko nykyinen määrärahaseurantatapa hankintojen toteutumista?
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa käytettiin tutkimusmenetelmänä laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto hankittiin teemahaastatteluin haastattelemalla joukkoyksiköiden määrärahoista vastuullisia henkilöitä.
Tutkimusaineistosta nousseista tuloksista havaittiin, että varsinaista lisäkoulutusta talousasioihin ei tarvita. Käytännön hankintakoulutusta olisi kuitenkin syytä harkita. Nykymuodossaan määrärahaseurantatapa ja -taulukot ovat käyttökelpoisia jatkossakin, mutta seurannan tapaa voitaisiin yksinkertaistaa. Hankintaprosessin toimivuudessa havaittiin hitautta ja joustamattomuutta.
Tutkimuksen tuloksina ja johtopäätöksinä ehdotetaan kehittämisehdotuksena määrärahaseurannan yksinkertaistamisena tapaa, jossa yhden joukkoyksikön tasolla seurattaisiin kahta erillistä kohdetta: lisäpalkkaa ja hankintoja. Toisena kehittämisehdotuksena esitetään erillisten taloussektorin ja joukkoyksikön välisten pienimuotoisen rahapalaveriin valmistautumisen tilannekatsausta.
Asiasanat: määräraha, talousarvio, budjetointi, seuranta, raportointi
Määrärahaseuranta ja -raportointi Karjalan lennostossa on manuaalisesti toteutettavaa, kuukausittain tehtävää työtä, jossa tiedot kerätään eri järjestelmistä ja kootaan yhteen Excel-taulukkoon. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää käytännönläheisiä toimintatapoja määrärahaseurantaan ja budjetointiin, jotka helpottavat joukko-osaston johtoa ja määrärahanhaltijoita luomaan ajantasainen kuva määrärahatilanteesta ja siten helpottamaan päätöksentekoa ja toiminnan kehittämistä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää määrärahahaltijoiden budjetoinnin onnistumista ja määrärahaseurannan oikeellisuutta. Päätutkimuskysymyksiksi asetettiin 1) Millainen määräraharaportointi kertoo joukkoyksiköille olennaisen määrärahatilanteen nykytilasta? 2) Kuinka määräraharaportointi tulee toteuttaa? Alatutkimuskysymyksiksi asetettiin 1) Miten helpottaa määrärahanhaltijoiden ymmärtämystä määrärahojen riittävyydestä ja nykytilanteesta? Millaista taustatietoa tai lisäkoulutusta tarvitaan ymmärtämään numeroiden taustalla olevat asiat? 2) Kuinka julkisten hankintojen hankintaprosessi toteutuu joukkoyksikössä? 3) Tukeeko nykyinen määrärahaseurantatapa hankintojen toteutumista?
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa käytettiin tutkimusmenetelmänä laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto hankittiin teemahaastatteluin haastattelemalla joukkoyksiköiden määrärahoista vastuullisia henkilöitä.
Tutkimusaineistosta nousseista tuloksista havaittiin, että varsinaista lisäkoulutusta talousasioihin ei tarvita. Käytännön hankintakoulutusta olisi kuitenkin syytä harkita. Nykymuodossaan määrärahaseurantatapa ja -taulukot ovat käyttökelpoisia jatkossakin, mutta seurannan tapaa voitaisiin yksinkertaistaa. Hankintaprosessin toimivuudessa havaittiin hitautta ja joustamattomuutta.
Tutkimuksen tuloksina ja johtopäätöksinä ehdotetaan kehittämisehdotuksena määrärahaseurannan yksinkertaistamisena tapaa, jossa yhden joukkoyksikön tasolla seurattaisiin kahta erillistä kohdetta: lisäpalkkaa ja hankintoja. Toisena kehittämisehdotuksena esitetään erillisten taloussektorin ja joukkoyksikön välisten pienimuotoisen rahapalaveriin valmistautumisen tilannekatsausta.
Asiasanat: määräraha, talousarvio, budjetointi, seuranta, raportointi