Vehmaan kokoinen työyhteisö: työhyvinvointisuunnitelman kehittäminen Vehmaan ikäihmistenpalveluiden henkilöstölle
Leivo, Sari; Kuuri-Riutta, Eveliina (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927568
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927568
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää työhyvinvointisuunnitelma Vehmaan ikäihmistenpalveluissa työskentelevälle henkilöstölle. Lähtökohtana oli selvittää työhyövinvoinnin nykytila, jonka pohjalta lähdettiin tekemään suunnitelmaa, joka vastaa henkilökunnan ja yksiköiden tarpeita. Tavoitteena oli kehittää työkalu työhyvinvoinnin edistämiseksi, jota kohdeorganisaatio voi hyödyntää edistämällä työhyvinvointia. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi ehdotelma vuosikellosta, joka on koostettu henkilöstön tarpeisiin sopivaksi.
Työ toteutettiin projektityyppisenä opinnäytetyönä. Päivi Rauramon työhyvinvoinnin portaat toimivat työssämme viitekehyksenä, ja teos toimi hyvänä tukena rakentaessamme työhyvinvointisuunnitelmaa. Aineisto kerättiin Margareeta- kodin ja Vehmaan kotihoidon esihenkilöiltä sekä henkilöstöltä. Tiedonkeruumenetelmänä käytimme esihenkilöiden kohdalla haastattelua. Henkilöstölle toteutimme henkilöstökyselyn opinnäyteprosessin alussa, joka koostui 24 monivalintakysymyksestä sekä kolmesta kysymyksestä, johon sai antaa vapaamuotoisen vastauksen. Henkilöstökysely lähetettiin sähköisesti henkilöstölle yhteyshenkilömme toimesta (n=42). Vastausprosentiksi tuli 26. Henkilöstökyselystä kerätty aineisto analysoitiin käyttämällä tilastollista- sekä sisällönanalyysia.
Työhyvinvoinnin kuormitustekijöiksi nousivat kiire, henkilöstövaje, puutteellinen tiedonkulku ja liiallinen vastuu työnkuvaan nähden. Lisäksi henkilöstöllä oli kokemuksia, etteivät he tule kuulluksi johdon taholta. Työhyvinvointia lisäävinä tekijöinä mainittiin työyhteisön yhteistyön parantaminen, Tyhy-toiminnan lisääminen, tasapuolinen työn- ja vastuunjako, työnkuvien ja ohjeiden selkeyttäminen sekä arvostuksen ja luottamuksen saaminen johdon taholta.
Kehittämisen osa-alueiksi valikoituivat yksilön voimavarat, työturvallisuus, vastuu- ja työtehtävien jako, Tyhy- toiminta, kehityskeskustelut, kokouskäytännöt sekä oman osaamisen tukeminen. Lopullinen johtopäätös oli se, että vaikka kehittämisen kohteita löytyi, yksiköissä toimii moni asia myös hyvin
Työ toteutettiin projektityyppisenä opinnäytetyönä. Päivi Rauramon työhyvinvoinnin portaat toimivat työssämme viitekehyksenä, ja teos toimi hyvänä tukena rakentaessamme työhyvinvointisuunnitelmaa. Aineisto kerättiin Margareeta- kodin ja Vehmaan kotihoidon esihenkilöiltä sekä henkilöstöltä. Tiedonkeruumenetelmänä käytimme esihenkilöiden kohdalla haastattelua. Henkilöstölle toteutimme henkilöstökyselyn opinnäyteprosessin alussa, joka koostui 24 monivalintakysymyksestä sekä kolmesta kysymyksestä, johon sai antaa vapaamuotoisen vastauksen. Henkilöstökysely lähetettiin sähköisesti henkilöstölle yhteyshenkilömme toimesta (n=42). Vastausprosentiksi tuli 26. Henkilöstökyselystä kerätty aineisto analysoitiin käyttämällä tilastollista- sekä sisällönanalyysia.
Työhyvinvoinnin kuormitustekijöiksi nousivat kiire, henkilöstövaje, puutteellinen tiedonkulku ja liiallinen vastuu työnkuvaan nähden. Lisäksi henkilöstöllä oli kokemuksia, etteivät he tule kuulluksi johdon taholta. Työhyvinvointia lisäävinä tekijöinä mainittiin työyhteisön yhteistyön parantaminen, Tyhy-toiminnan lisääminen, tasapuolinen työn- ja vastuunjako, työnkuvien ja ohjeiden selkeyttäminen sekä arvostuksen ja luottamuksen saaminen johdon taholta.
Kehittämisen osa-alueiksi valikoituivat yksilön voimavarat, työturvallisuus, vastuu- ja työtehtävien jako, Tyhy- toiminta, kehityskeskustelut, kokouskäytännöt sekä oman osaamisen tukeminen. Lopullinen johtopäätös oli se, että vaikka kehittämisen kohteita löytyi, yksiköissä toimii moni asia myös hyvin