Eurooppalaisten high yield -luottoluokan CLO:iden ja yrityslainojen korkoerojen vertailu
Nummelin, Aster (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927544
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927544
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on vahvistaa toimeksiantajan palvelulupaus tai kehittää sitä opinnäytetyön havaintojen pohjalta vertaamalla historiallisia korkoeroja ja analysoimalla tätä dataa. Tutkimusongelmana on todentaa high yield -luottoluokan CLO:iden ja yrityslainojen vertailukelpoisuus keskenään sekä ne tekijät, jotka vaikuttavat näiden vertailukelpoisuuteen.
Työn viitekehyksenä on kuvattu CLO:t sekä yrityslainat sijoitusinstrumenttina sekä näiden oleelliset osa-alueet. CLO:iden osalta syndikoidut luotot, tuotto ja siihen vaikuttavat tekijät sekä CLO-managerin rooli. Yrityslainojen osalta on kuvattu lainojen hinnoittelua, korkoeroja, luottoluokitusta sekä vertailussa käytettyä indeksiä. Menetelminä opinnäytetyössä on käytetty teemahaastattelua, joka on jaettu kolmeen teema-alueeseen; CLO “BB” ja “B” velkaluokkien ja high yield -yrityslainojen vertailukelpoisuus sekä mahdolliset vasta-argumentit, CLO:iden lisätuottoon vaikuttava perusteoria ja salkunhoitajan rooli ja työkalut tuottoon. Lisäksi opinnäytetyössä on analysoitu olemassa olevaa dataa historiallisista korkoeroista.
Teemahaastattelun tärkein havainto oli vertailtavuuteen vaikuttavat tekijät, kuten luottoluokituksissa käytettävät metodit luottoluokituslaitoksittain ja instrumenteittain sekä korkojen ja arvopapereiden maturiteettiin vaikuttavat seikat. Teemahaastattelu tarjosi myös lisätietoa CLO:iden lisätuottoon vaikuttavista preemioista. Erityisesti niiden vaikutukseen käytännössä ja miten niiden vaikutus on havaittavissa tai mitattavissa. Haastateltava antoi myös arvokasta tietoa siitä, mihin salkunhoitaja työssään kiinnittää huomiota, jotta sijoittaja saisi parhaan mahdollisen hyödyn sijoituksestaan. Dataa analysoidessa esiin nousi erityisesti kolme ajan jaksoa vuosina 2020–2022, joista jokainen eroaa eri syistä poikkeuksellisena ajanjaksona sekä markkinoiden reagoidessa näihin poikkeamiin myös hyvin eri tavoin. Opinnäyteyön johtopäätöksistä voidaan todeta toimeksiantajan palvelulupauksen toteutuvan pääosin, kutenkin vertailevaa tietoa esittäessä tulisi siihen vaikuttavat taustatekijät huomioida tai tuoda esille. Muuten riski antaa harhaanjohtavaa tietoa tai tietoa, jota on yksinkertaistettu liikaa, kasvaa. Opinnäytetyön havaintojen pohjalta heräsi useampia jatkotutkimusaiheita, joihin olisi mielenkiintoista syventyä, kuten volatiliteetin vertailu riskimittarina näiden omaisuusluokkien välillä.
Työn viitekehyksenä on kuvattu CLO:t sekä yrityslainat sijoitusinstrumenttina sekä näiden oleelliset osa-alueet. CLO:iden osalta syndikoidut luotot, tuotto ja siihen vaikuttavat tekijät sekä CLO-managerin rooli. Yrityslainojen osalta on kuvattu lainojen hinnoittelua, korkoeroja, luottoluokitusta sekä vertailussa käytettyä indeksiä. Menetelminä opinnäytetyössä on käytetty teemahaastattelua, joka on jaettu kolmeen teema-alueeseen; CLO “BB” ja “B” velkaluokkien ja high yield -yrityslainojen vertailukelpoisuus sekä mahdolliset vasta-argumentit, CLO:iden lisätuottoon vaikuttava perusteoria ja salkunhoitajan rooli ja työkalut tuottoon. Lisäksi opinnäytetyössä on analysoitu olemassa olevaa dataa historiallisista korkoeroista.
Teemahaastattelun tärkein havainto oli vertailtavuuteen vaikuttavat tekijät, kuten luottoluokituksissa käytettävät metodit luottoluokituslaitoksittain ja instrumenteittain sekä korkojen ja arvopapereiden maturiteettiin vaikuttavat seikat. Teemahaastattelu tarjosi myös lisätietoa CLO:iden lisätuottoon vaikuttavista preemioista. Erityisesti niiden vaikutukseen käytännössä ja miten niiden vaikutus on havaittavissa tai mitattavissa. Haastateltava antoi myös arvokasta tietoa siitä, mihin salkunhoitaja työssään kiinnittää huomiota, jotta sijoittaja saisi parhaan mahdollisen hyödyn sijoituksestaan. Dataa analysoidessa esiin nousi erityisesti kolme ajan jaksoa vuosina 2020–2022, joista jokainen eroaa eri syistä poikkeuksellisena ajanjaksona sekä markkinoiden reagoidessa näihin poikkeamiin myös hyvin eri tavoin. Opinnäyteyön johtopäätöksistä voidaan todeta toimeksiantajan palvelulupauksen toteutuvan pääosin, kutenkin vertailevaa tietoa esittäessä tulisi siihen vaikuttavat taustatekijät huomioida tai tuoda esille. Muuten riski antaa harhaanjohtavaa tietoa tai tietoa, jota on yksinkertaistettu liikaa, kasvaa. Opinnäytetyön havaintojen pohjalta heräsi useampia jatkotutkimusaiheita, joihin olisi mielenkiintoista syventyä, kuten volatiliteetin vertailu riskimittarina näiden omaisuusluokkien välillä.