Toiminnallisuuden kehittäminen toiminnallisin menetelmin mielenterveyskuntoutujien palveluasumisyksikössä
Naumanen, Enni; Torikka, Anne (2022)
Naumanen, Enni
Torikka, Anne
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120726968
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120726968
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opas mielenterveyskuntoutujien palveluasumisyksikön henkilökunnalle toiminnallisista menetelmistä mielenterveyden tukena sekä näiden hyödyntämisestä käytännön työssä. Oppaan tavoitteena oli lisätä palveluasumisyksikön henkilökunnan tietoisuutta toiminnallisuuden merkityksestä mielenterveyteen sekä tarjota konkreettisia työvälineitä toiminnallisten menetelmien hyödyntämiseen työn tukena. Tavoitteena oli lisäksi toteuttaa koulutushetki henkilökunnalle oppaan sisällöstä ja sen hyödyntämisestä osana palveluasumisyksikön toimintaa. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat: ”Mikä on toiminnallisuuden merkitys ikääntyvän mielenterveyskuntoutujan mielenterveyteen palveluasumisyksikössä?” ja ”Millaisia toiminnallisia menetelmiä voidaan hyödyntää ikääntyvän mielenterveyskuntoutujan palveluasumisyksikössä?”. Opinnäytetyön hyödynsaaja oli Attendo Oy, Villa Häitilä.
Teoreettisen viitekehyksen muodostivat mielenterveyskuntoutus, mielenterveys, ikääntyvä mielenterveyskuntoutuja, mielenterveyskuntoutujan palveluasuminen, toipumisorientaatio, motivoiva keskustelu, voimavaralähtöinen työote, kuntouttava ja mielenterveyttä edistävä työote sekä toiminnalliset ja taidelähtöiset menetelmät. Opinnäytetyön menetelminä olivat alkukartoitus, kuvaileva kirjallisuuskatsaus, koulutushetki sekä loppupalautekysely. Kirjallisuuskatsauksessa teoreettista aineistoa kerättiin Medic-, EBSCOhost- ja ProQuest-tietokannoista sekä manuaalisen haun kautta. Aineiston muodostivat 11 tutkimusta, joista neljä olivat suomalaisia ja seitsemän kansainvälisiä tutkimuksia. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä analyysiä.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan yläluokkia valikoitui kaksi. Yläluokan toiminnallisuuden merkitys ikääntyvän mielenterveyskuntoutujan mielenterveyteen alaluokkia olivat mielialan kohoaminen, masennuksen ehkäisy, masennus-, stressi ja ahdistusoireiden lieveneminen, terveemmän suhteen edistäminen itseen, sosiaalisen vuorovaikutuksen lisääntyminen sekä vaikeiden asioiden käsittelemisen helpottaminen. Yläluokan ikääntyvälle mielenterveyskuntoutujalle soveltuvat toiminnalliset menetelmät alaluokkia olivat musiikki, liikunta, kirjallisuus, taide, muistelu, pelit ja elokuvat.
Opinnäytetyön tuotoksena tehtiin opas toiminnallisuuden merkityksestä mielenterveyteen ja toiminnallisten menetelmien hyödyntämisestä mielenterveyskuntoutujien palveluasumisyksikössä. Toimeksiantaja hyödyntää opasta tiedon lisäämiseen toipumisorientaatiosta, motivoivasta keskustelusta ja voimavaralähtöisestä työotteesta työn tukena sekä mikä on toiminnallisten menetelmien merkitys mielenterveydelle. Oppaassa on esimerkkejä toiminnallisista menetelmistä, joita toimeksiantaja voi hyödyntää ryhmätoiminnassa. Jatkossa voisi selvittää taustasyitä sille, miksi ryhmätoimintaan ei osallistuta ja miten toipumisorientaatiota voisi lähteä jalkauttamaan toimeksiantajan yksikköön.
Teoreettisen viitekehyksen muodostivat mielenterveyskuntoutus, mielenterveys, ikääntyvä mielenterveyskuntoutuja, mielenterveyskuntoutujan palveluasuminen, toipumisorientaatio, motivoiva keskustelu, voimavaralähtöinen työote, kuntouttava ja mielenterveyttä edistävä työote sekä toiminnalliset ja taidelähtöiset menetelmät. Opinnäytetyön menetelminä olivat alkukartoitus, kuvaileva kirjallisuuskatsaus, koulutushetki sekä loppupalautekysely. Kirjallisuuskatsauksessa teoreettista aineistoa kerättiin Medic-, EBSCOhost- ja ProQuest-tietokannoista sekä manuaalisen haun kautta. Aineiston muodostivat 11 tutkimusta, joista neljä olivat suomalaisia ja seitsemän kansainvälisiä tutkimuksia. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä analyysiä.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan yläluokkia valikoitui kaksi. Yläluokan toiminnallisuuden merkitys ikääntyvän mielenterveyskuntoutujan mielenterveyteen alaluokkia olivat mielialan kohoaminen, masennuksen ehkäisy, masennus-, stressi ja ahdistusoireiden lieveneminen, terveemmän suhteen edistäminen itseen, sosiaalisen vuorovaikutuksen lisääntyminen sekä vaikeiden asioiden käsittelemisen helpottaminen. Yläluokan ikääntyvälle mielenterveyskuntoutujalle soveltuvat toiminnalliset menetelmät alaluokkia olivat musiikki, liikunta, kirjallisuus, taide, muistelu, pelit ja elokuvat.
Opinnäytetyön tuotoksena tehtiin opas toiminnallisuuden merkityksestä mielenterveyteen ja toiminnallisten menetelmien hyödyntämisestä mielenterveyskuntoutujien palveluasumisyksikössä. Toimeksiantaja hyödyntää opasta tiedon lisäämiseen toipumisorientaatiosta, motivoivasta keskustelusta ja voimavaralähtöisestä työotteesta työn tukena sekä mikä on toiminnallisten menetelmien merkitys mielenterveydelle. Oppaassa on esimerkkejä toiminnallisista menetelmistä, joita toimeksiantaja voi hyödyntää ryhmätoiminnassa. Jatkossa voisi selvittää taustasyitä sille, miksi ryhmätoimintaan ei osallistuta ja miten toipumisorientaatiota voisi lähteä jalkauttamaan toimeksiantajan yksikköön.