Pelastustoimen haasteet ASA-rekisteröinnissä: työn syöpävaarallisuus koskettaa myös pelastustoimea, miksi heidän ASA-rekisteröintinsä ei etene?
Peltola, Lassi (2022)
Peltola, Lassi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120827200
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120827200
Tiivistelmä
Suomessa on pitänyt ilmoittaa työntekijät, jotka työssään altistuvat syöpävaarallisille aineille ASA-rekisteriin (ammatissaan syöpävaarallisille aineille altistuneiden rekisteri) jo vuodesta 1979 lähtien. Tutkimukset ovat osoittaneet pelastusalan olevan työntekijöilleen syöpävaarallinen ammatti, silti vuonna 2017 pelastusalalta oli ASA-rekisteriin ilmoitettu vain 61 työntekijää, vaikka Suomen pelastuslaitoksilla työskenteli samaan aikaan 6887 päätoimista työntekijää. ASA-velvoitteiden ja pelastusalan toiminnassa oli siis ilmeinen ristiriita.
Tämän opinnäytetyön tavoite oli tarkastella edellä mainittua ristiriitaa ja selvittää sen juurisyyt. Kirjallisuuskatsauksessa on käyty läpi aihealueen kannalta oleellisen lainsäädännön velvoitteet niin työnantajalle kuin työntekijälle. Kirjallisuuskatsauksen lopussa on tutkimuksia pelastusalan syöpävaarallisuudesta ja tilastoja pelastustehtävistä, jotka antavat aiheen olettaa, että ASA-rekisterin pelastusalan työntekijöiden luvun pitäisi olla moninkertainen.
Tässä opinnäytetyössä tehtiin laadullinen tutkimus, jossa haastateltiin 10:tä eri pelastuslaitosta, kaksi henkilöä jokaiselta pelastuslaitokselta. Haastattelut litteroitiin ja induktiivisin menetelmin koodattiin ja luokiteltiin. Haastatteluiden aineistosta muodostui 205 viittausta, joita luokittelemalla syntyi 33 alakategoriaa, 10 yläkategoriaa ja 3 pääkategoriaa.
Pelastustoimen haasteet ASA-rekisteröinnissä on tulosten mukaan tiedon puutteessa, asenteissa ja yhtenäisten toimintatapojen puuttumisessa. Syöpävaarallisille aineille altistuminen koetaan myytiksi, vaikka samaan aikaan kansainvälinen syöväntutkimuskeskus on nostanut pelastajien ammatin syöpävaaralliseksi ammatiksi.
Tulosten perusteella pelastusalalla tarvitaan opetusta syöpävaarallisten aineiden altistumisesta. Syöpävaarallisille aineille altistumisten kirjaamisesta tulisi olla säännönmukaista ja altistustietojen perusteella ilmoittaa henkilöt ASA-rekisteriin. Tarvitaan yhteiset toimintatavat pelastuslaitoksille.
Tämän opinnäytetyön tavoite oli tarkastella edellä mainittua ristiriitaa ja selvittää sen juurisyyt. Kirjallisuuskatsauksessa on käyty läpi aihealueen kannalta oleellisen lainsäädännön velvoitteet niin työnantajalle kuin työntekijälle. Kirjallisuuskatsauksen lopussa on tutkimuksia pelastusalan syöpävaarallisuudesta ja tilastoja pelastustehtävistä, jotka antavat aiheen olettaa, että ASA-rekisterin pelastusalan työntekijöiden luvun pitäisi olla moninkertainen.
Tässä opinnäytetyössä tehtiin laadullinen tutkimus, jossa haastateltiin 10:tä eri pelastuslaitosta, kaksi henkilöä jokaiselta pelastuslaitokselta. Haastattelut litteroitiin ja induktiivisin menetelmin koodattiin ja luokiteltiin. Haastatteluiden aineistosta muodostui 205 viittausta, joita luokittelemalla syntyi 33 alakategoriaa, 10 yläkategoriaa ja 3 pääkategoriaa.
Pelastustoimen haasteet ASA-rekisteröinnissä on tulosten mukaan tiedon puutteessa, asenteissa ja yhtenäisten toimintatapojen puuttumisessa. Syöpävaarallisille aineille altistuminen koetaan myytiksi, vaikka samaan aikaan kansainvälinen syöväntutkimuskeskus on nostanut pelastajien ammatin syöpävaaralliseksi ammatiksi.
Tulosten perusteella pelastusalalla tarvitaan opetusta syöpävaarallisten aineiden altistumisesta. Syöpävaarallisille aineille altistumisten kirjaamisesta tulisi olla säännönmukaista ja altistustietojen perusteella ilmoittaa henkilöt ASA-rekisteriin. Tarvitaan yhteiset toimintatavat pelastuslaitoksille.