Kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutukset ja tulevaisuuden taide- ja kulttuuripalvelut erityisherkille ihmisille
Vainolainen, Veronika (2022)
Vainolainen, Veronika
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120626645
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120626645
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa tilaajalle eli HSP Suomi ry -yhdistykselle (entinen HSP – Suomen Erityisherkät ry) tutkimus sen helmikuussa 2020 järjestämässä pilottitapahtumassa, jonka kohderyhmänä olivat Tampereen ja Pirkanmaan alueen aikuiset erityisherkät. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää eri tutkimusmenetelmin, oliko kyseisellä tapahtumalla ja sen taidetyöpajoilla positiivista vaikutusta osallistujien hyvinvointiin ja saada tietoa siitä, millä eri tavoilla erityisherkille tarjottavia kulttuuripalveluita voisi vielä jatkossa kehittää ja lisätä niiden hyvinvointivaikutuksia tulevaisuudessa.
Tämä opinnäytetyö käsittelee taiteen ja kulttuurin synnyttämiä mahdollisia ja todennettavissa olevia hyvinvointivaikutuksia ja myös erityisherkkiä ihmisiä omana kohderyhmänä, jolle suunnattuja palveluja on Suomessa vielä hyvin vähän ja rajoitetusti tarjolla. Opinnäytetyössä myös pohditaan, millä eri tavoilla näitä asioita voisi mahdollisesti muuttaa ja esimerkiksi eri aloja (terveys- ja kulttuuriala) voisi jatkossa yhdistää ja kehittää.
Opinnäytetyössä käytettiin erilaisia laadullisia tutkimusmenetelmiä, kuten tunnemittaus ja havainnointi, benchmarking eli vertailuanalyysi, puolistrukturoitu haastattelu ja laadullinen kyselytutkimus sekä määrällisen ja laadullisen menetelmän yhdistelmää kahdessa kyselyssä. Kaikkien näiden eri tutkimustuloksia analysoitiin ja niiden pohjalta laadittiin tilaajalle lopuksi tutkimusraportti ja kehittämisehdotukset, jotta tilaaja voisi käyttää näitä saamiaan tutkimustuloksia liitteenä ja tukiaineistona 2020 kevään STEA:n hankeapurahahakemuksessaan sekä oman yhdistyksen toiminnan arvioimisessa ja myös tulevien vastaavien erityisherkille suunnattujen taide- ja kulttuuripalvelujen sekä -tapahtumiensa kehittämisessä.
Vaikka erityisherkkyys onkin Suomessa vieläkin monelle ihmiselle suhteellisen tuntematon käsite ja sitä ei huomioida erikseen – ainakaan kovin laajasti erilaisten kulttuuripalvelujen ja tapahtumien suunnittelussa ja niiden toteutuksessa – erityisherkkien osuus on kuitenkin noin neljännes kokonaisväestöstä ja sen lisäksi moni erityisherkkä on luova sekä taiteellinen ja saattaa työskennellä erilaisissa luovan ja tapahtuma-alan tehtävissä, jolloin tämän ryhmän antama palaute, taiteellinen tausta sekä asiantuntevuus olisi tärkeää huomioida entistä enemmän myös tulevaisuudessa.
Tämä opinnäytetyö käsittelee taiteen ja kulttuurin synnyttämiä mahdollisia ja todennettavissa olevia hyvinvointivaikutuksia ja myös erityisherkkiä ihmisiä omana kohderyhmänä, jolle suunnattuja palveluja on Suomessa vielä hyvin vähän ja rajoitetusti tarjolla. Opinnäytetyössä myös pohditaan, millä eri tavoilla näitä asioita voisi mahdollisesti muuttaa ja esimerkiksi eri aloja (terveys- ja kulttuuriala) voisi jatkossa yhdistää ja kehittää.
Opinnäytetyössä käytettiin erilaisia laadullisia tutkimusmenetelmiä, kuten tunnemittaus ja havainnointi, benchmarking eli vertailuanalyysi, puolistrukturoitu haastattelu ja laadullinen kyselytutkimus sekä määrällisen ja laadullisen menetelmän yhdistelmää kahdessa kyselyssä. Kaikkien näiden eri tutkimustuloksia analysoitiin ja niiden pohjalta laadittiin tilaajalle lopuksi tutkimusraportti ja kehittämisehdotukset, jotta tilaaja voisi käyttää näitä saamiaan tutkimustuloksia liitteenä ja tukiaineistona 2020 kevään STEA:n hankeapurahahakemuksessaan sekä oman yhdistyksen toiminnan arvioimisessa ja myös tulevien vastaavien erityisherkille suunnattujen taide- ja kulttuuripalvelujen sekä -tapahtumiensa kehittämisessä.
Vaikka erityisherkkyys onkin Suomessa vieläkin monelle ihmiselle suhteellisen tuntematon käsite ja sitä ei huomioida erikseen – ainakaan kovin laajasti erilaisten kulttuuripalvelujen ja tapahtumien suunnittelussa ja niiden toteutuksessa – erityisherkkien osuus on kuitenkin noin neljännes kokonaisväestöstä ja sen lisäksi moni erityisherkkä on luova sekä taiteellinen ja saattaa työskennellä erilaisissa luovan ja tapahtuma-alan tehtävissä, jolloin tämän ryhmän antama palaute, taiteellinen tausta sekä asiantuntevuus olisi tärkeää huomioida entistä enemmän myös tulevaisuudessa.