Jättipalsami lehtometsien monimuotoisuuden uhkana :tapaustutkimus jättipalsami Keski-Suomen lehtojensuojeluohjelman alueilla
Valanti, Mirva (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120726831
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120726831
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, missä määrin haitallinen vieraslaji jättipalsami (Impatiens glandulifera) uhkaa lehtojensuojeluohjelman alueita Keski-Suomessa. Tämä auttaa kohdistamaan mahdollisia hoitoresursseja kriittisimpiin kohteisiin. Lehdot ovat ihmistoiminnan vuoksi uhanalaistunut luontotyyppi. Työn toimeksiantajana toimi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Selvitys perustui haitallisten vieraslajien maakunnallisen hallintasuunnitelman tekemisen tarpeeseen. Vieraslajien hallinta on erityisen tärkeää alkuperäisen luonnon monimuotoisuuden kannalta, sekä mahdollisten maa- ja metsätaloudellisten tappioiden välttämiseksi.
Selvityksessä käytettiin useita menetelmiä: vertaisarvioituihin tutkimusartikkeleihin keskittyvää kirjallisuuskatsausta, avoimiin tietokantoihin perustuvaa paikkatietoanalyysia sekä asiantuntijoille suunnattua sähköpostihaastattelua. Haastatteluilla haettiin ajantasaista lisätietoa lehtojensuojelualueista ja jättipalsamin ominaisuuksista kuten leviämistavoista. Haastattelun tulokset olivat uuden tiedon osalta niukat ja toimivat lähinnä täydennyksenä kirjallisuuskatsaukselle. Paikkatietoanalyysissa jättipalsamin todettiin levinneen lähes koko maakuntaan, ja lehtojensuojelualueiden vertailussa nousi esiin tiettyjä kohteita, joiden lähellä on jättipalsamiesiintymiä ja joissa kirjallisuustietojen perusteella elää uhanalaista tai muutoin arvokasta lajistoa. Kyseessä olevat kohteet vaativat pikaisia toimenpiteitä, vähintään seurantaa.
Koska jättipalsamin paikkatietoaineisto sisälsi vain Lajitietokeskuksen palveluun kerätyt havainnot, se ei vastaa todellista tilannetta. Jättipalsamia voi esiintyä niilläkin kohteilla, joista ei ollut ilmoitettuja havaintoja. Lisäksi kaikki julkisten lähteiden tiedot lehtojensuojeluohjelma-alueiden lajeista ja luontoarvojen säilymisestä olivat useita vuosia, osa jopa vuosikymmeniä vanhoja. Maastoselvityksillä saataisiin luotettavinta tietoa alueiden lajistosta. Lehtojen tilanne vaikuttaa edelleen heikentyvän koko maassa ja samalla haitallisten vieraslajien leviäminen jatkuu. Tulevaisuudessa vieraskasvilajit saattavat olla yksi lehtojen suurimmista uhkatekijöistä, erityisesti taajamien ja vesistöjen lähellä. Tämä olisi hyvä ottaa huomioon myös Natura-alueiden hallinnassa.
Selvityksessä käytettiin useita menetelmiä: vertaisarvioituihin tutkimusartikkeleihin keskittyvää kirjallisuuskatsausta, avoimiin tietokantoihin perustuvaa paikkatietoanalyysia sekä asiantuntijoille suunnattua sähköpostihaastattelua. Haastatteluilla haettiin ajantasaista lisätietoa lehtojensuojelualueista ja jättipalsamin ominaisuuksista kuten leviämistavoista. Haastattelun tulokset olivat uuden tiedon osalta niukat ja toimivat lähinnä täydennyksenä kirjallisuuskatsaukselle. Paikkatietoanalyysissa jättipalsamin todettiin levinneen lähes koko maakuntaan, ja lehtojensuojelualueiden vertailussa nousi esiin tiettyjä kohteita, joiden lähellä on jättipalsamiesiintymiä ja joissa kirjallisuustietojen perusteella elää uhanalaista tai muutoin arvokasta lajistoa. Kyseessä olevat kohteet vaativat pikaisia toimenpiteitä, vähintään seurantaa.
Koska jättipalsamin paikkatietoaineisto sisälsi vain Lajitietokeskuksen palveluun kerätyt havainnot, se ei vastaa todellista tilannetta. Jättipalsamia voi esiintyä niilläkin kohteilla, joista ei ollut ilmoitettuja havaintoja. Lisäksi kaikki julkisten lähteiden tiedot lehtojensuojeluohjelma-alueiden lajeista ja luontoarvojen säilymisestä olivat useita vuosia, osa jopa vuosikymmeniä vanhoja. Maastoselvityksillä saataisiin luotettavinta tietoa alueiden lajistosta. Lehtojen tilanne vaikuttaa edelleen heikentyvän koko maassa ja samalla haitallisten vieraslajien leviäminen jatkuu. Tulevaisuudessa vieraskasvilajit saattavat olla yksi lehtojen suurimmista uhkatekijöistä, erityisesti taajamien ja vesistöjen lähellä. Tämä olisi hyvä ottaa huomioon myös Natura-alueiden hallinnassa.