Kehittämistyönä korttipeli uhmaikäisten lasten kasvatuksen tueksi
Haapala, Mira; Laakkonen, Maisa (2022)
Haapala, Mira
Laakkonen, Maisa
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120526535
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120526535
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe tuli toimeksiantajalta PeliNikkarit Oy:lta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää korttipeli, joka tukee uhmaikäisen lapsen kasvatusta kotona sekä varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena opinnäytetyössä oli vahvistaa kasvattajan ja lapsen välistä vuorovaikutusta sekä auttaa käsittelemään uhmaikään liittyviä haasteita. Korttipelin tavoitteena oli lisätä ymmärrystä uhmaiästä kehitysvaiheena.
Aineistonkeruumenetelminä tässä opinnäytetyössä hyödynnettiin korttipelin sisältöön liittyvissä kysymyksissä puolistrukturoitua haastattelua sekä pelin raakaversion arvioinnissa kyselylomaketta. Puolistrukturoitu haastattelu toteutettiin varhaiskasvatuksessa eri ammattitaustaisille kasvattajille. Korttipeliä testanneet varhaiskasvattajat vastasivat Webropol -kyselylomakkeeseen. Kyselylomake sisälsi monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Opinnäytetyön analysointi tehtiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Haastattelun ja kyselyn vastauksista saatu aineisto analysoitiin luokittelun sekä koodauksen avulla.
Haastatteluiden vastauksista saatiin informaatiota pelin sisältöön suoraan kentältä kasvattajien käytännön kokemuksista uhmaikäisten lasten kasvatuksesta. Kyselystä saatujen vastausten perusteella varhaiskasvattajat pitivät korttipeliä tarpeellisena työvälineenä uhmaikäisten lasten kanssa työskentelyssä. Vastauksissa nostettiin esiin pelin visuaalisuus, vuorovaikutuksellisuus ja kohderyhmälle sopivuus. Korttipeliä pidettiin helppokäyttöisenä ja tarpeeksi yksinkertaisena lapsille ikätasoisesti.
Johtopäätöksenä toteutettu korttipeli vastasi asetettuja tavoitteita. Opinnäytetyön tuotoksena onnistuttiin luomaan korttipeli, joka vahvistaa kasvattajan ja lapsen vuorovaikutussuhdetta. Korttipelin rajaus ikäjakaumaltaan 3–5-vuotiaille lapsille, todettiin testaamisen jälkeen sopivaksi. Nuorimmille, 3-vuotiaille, pelaajille peli ei ollut liian monimutkainen pelata. Vanhimmille, 5-vuotiaille, pelaajille pelistä löytyi tarpeeksi haastetta ja kehittävyyttä.
Jatkokehittämisehdotuksena korttipeliin voisi lisätä aikuisille tarkoitetun korttipakan, jota voitaisiin pelata ilman lapsen osallistumista peliin. Tässä korttipakassa syvennyttäisiin enemmän aikuisen rooliin uhmaiän kehitysvaiheessa.
Aineistonkeruumenetelminä tässä opinnäytetyössä hyödynnettiin korttipelin sisältöön liittyvissä kysymyksissä puolistrukturoitua haastattelua sekä pelin raakaversion arvioinnissa kyselylomaketta. Puolistrukturoitu haastattelu toteutettiin varhaiskasvatuksessa eri ammattitaustaisille kasvattajille. Korttipeliä testanneet varhaiskasvattajat vastasivat Webropol -kyselylomakkeeseen. Kyselylomake sisälsi monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Opinnäytetyön analysointi tehtiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Haastattelun ja kyselyn vastauksista saatu aineisto analysoitiin luokittelun sekä koodauksen avulla.
Haastatteluiden vastauksista saatiin informaatiota pelin sisältöön suoraan kentältä kasvattajien käytännön kokemuksista uhmaikäisten lasten kasvatuksesta. Kyselystä saatujen vastausten perusteella varhaiskasvattajat pitivät korttipeliä tarpeellisena työvälineenä uhmaikäisten lasten kanssa työskentelyssä. Vastauksissa nostettiin esiin pelin visuaalisuus, vuorovaikutuksellisuus ja kohderyhmälle sopivuus. Korttipeliä pidettiin helppokäyttöisenä ja tarpeeksi yksinkertaisena lapsille ikätasoisesti.
Johtopäätöksenä toteutettu korttipeli vastasi asetettuja tavoitteita. Opinnäytetyön tuotoksena onnistuttiin luomaan korttipeli, joka vahvistaa kasvattajan ja lapsen vuorovaikutussuhdetta. Korttipelin rajaus ikäjakaumaltaan 3–5-vuotiaille lapsille, todettiin testaamisen jälkeen sopivaksi. Nuorimmille, 3-vuotiaille, pelaajille peli ei ollut liian monimutkainen pelata. Vanhimmille, 5-vuotiaille, pelaajille pelistä löytyi tarpeeksi haastetta ja kehittävyyttä.
Jatkokehittämisehdotuksena korttipeliin voisi lisätä aikuisille tarkoitetun korttipakan, jota voitaisiin pelata ilman lapsen osallistumista peliin. Tässä korttipakassa syvennyttäisiin enemmän aikuisen rooliin uhmaiän kehitysvaiheessa.