Liikkuva aikuinen : Liikkumisen edistäminen työterveyshuollossa
Nirhamo, Essi; Kivimäki, Sari; Onatsu, Tanja; Suutari, Anna; Juuma, Mira (2022)
Nirhamo, Essi
Kivimäki, Sari
Onatsu, Tanja
Suutari, Anna
Juuma, Mira
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-669-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-669-9
Tiivistelmä
Liikkumisella tiedetään olevan positiivisia vaikutuksia kroonisten kansansairauksien ja mielenterveysongelmien ehkäisyssä sekä työkyvyn ylläpidossa (World Health Organization 2020). Siitä huolimatta suomalaisista työikäisistä vain noin viidennes liikkuu terveytensä kannalta riittävästi (Husu ym. 2018). Työterveyshuolto on keskeinen työikäisten terveyden sekä työkyvyn edistäjä (Työterveyshuoltolaki 1383/2001) ja se tavoittaa merkittävän osan myös siitä työikäisestä väestöstä, joka ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Valtioneuvosto on vuonna 2018 antanut liikuntapoliittisessa selonteossa toimenpide-ehdotuksen, jossa työterveyshuollon roolia korostetaan työikäisten liikkumisen edistämisessä (Valtioneuvosto 2018). Selonteon mukaan elämäntapaohjaus sekä liikuntaneuvonta tulisi saada kiinteäksi osaksi työterveyshuollon toimintaa (Valtioneuvosto 2018).
Tämä Liikkuva aikuinen -ohjelman selvitys on tehty Valtioneuvoston liikuntapoliittisen selonteon (2018) toimenpide-ehdotuksen pohjalta ja sen tavoitteena on selventää liikkumisen edistämisen nykytilaa työterveyshuollossa. Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa liikkumisen edistämisen merkitystä sekä sen toteutumista työterveyshuollon ammattilaisten ja asiantuntijoiden kokemana. Lisäksi tarkoituksena on selvittää yhteistyötahojen tarjoamien palvelujen, kuten kunnallisen liikuntaneuvonnan hyödyntämistä sekä työmatkaliikkumisen asemaa työterveyshuollossa.
Selvityksen aineiston keruu toteutettiin Surveypal-tiedonkeruuohjelmalla luodun kyselyn avulla. Kyselylomake lähetettiin marraskuussa 2021 työterveyshuollon yhteyshenkilöille, jotka edustivat yhteensä 115 eri palveluntarjoajaa. Yhteyshenkilöitä pyydettiin jakamaan kyselyä kaikille työterveyshoitajille, -lääkäreille, -fysioterapeuteille ja -psykologeille omassa organisaatiossaan. Kyselyyn vastasi yhteensä 235 työterveyshuollon ammattilaista ja asiantuntijaa, joista enemmistö (n=219) edusti yksityisiä palveluntarjoajia. Työterveyshoitajia (n=114) ja työfysioterapeutteja (n=75) oli vastaajissa ammattiryhmistä eniten.
Tulosten perusteella työterveyshuollon henkilöstö kokee asiakkaiden liikkumisen edistämisen tärkeäksi osaksi työterveyshuollon tehtäväkokonaisuutta ja liian vähän liikkuvia työikäisiä kohdataan päivittäin. Liikkumisen edistäminen näyttäisi kuitenkin riippuvan paljon yksittäisen työterveyshuollon ammattilaisen tai asiantuntijan aktiivisuudesta. Liikkumisen edistämiseen on harvoin olemassa yhteisiä toimintamalleja tai sovittuja prosesseja, joissa hyödynnettäisiin työterveyshuollon moniammatillista osaamista. Rajallisten henkilöstöresurssien ja aikapaineiden vuoksi ennaltaehkäisevälle terveystyölle ei myöskään usein jää muilta tehtäviltä riittävästi aikaa. Kunnalliseen liikuntaneuvontapalveluun asiakkaita oli ohjannut hieman alle puolet (43 %, n=98) kyselyyn vastanneista työterveyshuollon ammattilaisista ja asiantuntijoista.
Tulevaisuudessa olisi tärkeää, että liikkumisen edistäminen tulisi vielä säännönmukaisemmin esille työterveyshuollon keskeisissä prosesseissa, kuten työpaikkaselvityksissä, toimintasuunnitelmissa sekä yksilöasiakkaiden terveyssuunnitelmissa, jotta sen asema työterveyshuollon tehtäväkentässä vahvistuu. Työterveyshuollon eri ammattiryhmien roolien selventäminen saattaisi mahdollistaa toimivien käytäntöjen kehittymisen ja moniammatillisen osaamisen sekä yhteistyön tehokkaamman hyödyntämisen liikkumisen edistämisen kokonaisuudessa. Lisäksi, jotta työterveyshuollon ja liikuntaneuvonnan yhteistyötä voitaisiin edelleen kehittää, olisi tärkeää selvittää yksityiskohtaisemmin, miten asiakkaat työterveyshuollosta liikuntaneuvontaan tällä hetkellä käytännössä ohjautuvat sekä perehtyä tarkemmin jo olemassa oleviin toimintamalleihin.
Tämä Liikkuva aikuinen -ohjelman selvitys on tehty Valtioneuvoston liikuntapoliittisen selonteon (2018) toimenpide-ehdotuksen pohjalta ja sen tavoitteena on selventää liikkumisen edistämisen nykytilaa työterveyshuollossa. Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa liikkumisen edistämisen merkitystä sekä sen toteutumista työterveyshuollon ammattilaisten ja asiantuntijoiden kokemana. Lisäksi tarkoituksena on selvittää yhteistyötahojen tarjoamien palvelujen, kuten kunnallisen liikuntaneuvonnan hyödyntämistä sekä työmatkaliikkumisen asemaa työterveyshuollossa.
Selvityksen aineiston keruu toteutettiin Surveypal-tiedonkeruuohjelmalla luodun kyselyn avulla. Kyselylomake lähetettiin marraskuussa 2021 työterveyshuollon yhteyshenkilöille, jotka edustivat yhteensä 115 eri palveluntarjoajaa. Yhteyshenkilöitä pyydettiin jakamaan kyselyä kaikille työterveyshoitajille, -lääkäreille, -fysioterapeuteille ja -psykologeille omassa organisaatiossaan. Kyselyyn vastasi yhteensä 235 työterveyshuollon ammattilaista ja asiantuntijaa, joista enemmistö (n=219) edusti yksityisiä palveluntarjoajia. Työterveyshoitajia (n=114) ja työfysioterapeutteja (n=75) oli vastaajissa ammattiryhmistä eniten.
Tulosten perusteella työterveyshuollon henkilöstö kokee asiakkaiden liikkumisen edistämisen tärkeäksi osaksi työterveyshuollon tehtäväkokonaisuutta ja liian vähän liikkuvia työikäisiä kohdataan päivittäin. Liikkumisen edistäminen näyttäisi kuitenkin riippuvan paljon yksittäisen työterveyshuollon ammattilaisen tai asiantuntijan aktiivisuudesta. Liikkumisen edistämiseen on harvoin olemassa yhteisiä toimintamalleja tai sovittuja prosesseja, joissa hyödynnettäisiin työterveyshuollon moniammatillista osaamista. Rajallisten henkilöstöresurssien ja aikapaineiden vuoksi ennaltaehkäisevälle terveystyölle ei myöskään usein jää muilta tehtäviltä riittävästi aikaa. Kunnalliseen liikuntaneuvontapalveluun asiakkaita oli ohjannut hieman alle puolet (43 %, n=98) kyselyyn vastanneista työterveyshuollon ammattilaisista ja asiantuntijoista.
Tulevaisuudessa olisi tärkeää, että liikkumisen edistäminen tulisi vielä säännönmukaisemmin esille työterveyshuollon keskeisissä prosesseissa, kuten työpaikkaselvityksissä, toimintasuunnitelmissa sekä yksilöasiakkaiden terveyssuunnitelmissa, jotta sen asema työterveyshuollon tehtäväkentässä vahvistuu. Työterveyshuollon eri ammattiryhmien roolien selventäminen saattaisi mahdollistaa toimivien käytäntöjen kehittymisen ja moniammatillisen osaamisen sekä yhteistyön tehokkaamman hyödyntämisen liikkumisen edistämisen kokonaisuudessa. Lisäksi, jotta työterveyshuollon ja liikuntaneuvonnan yhteistyötä voitaisiin edelleen kehittää, olisi tärkeää selvittää yksityiskohtaisemmin, miten asiakkaat työterveyshuollosta liikuntaneuvontaan tällä hetkellä käytännössä ohjautuvat sekä perehtyä tarkemmin jo olemassa oleviin toimintamalleihin.