Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ensihoitotehtävillä ja ensihoitajan toiminta tunnistaessa lähisuhdeväkivaltaa

Abstract

On arvioitu, että joka kolmas länsimaalainen kokee lähisuhdeväkivaltaa elämänsä aikana. Terveydenhuollon näkökulmasta lähisuhdeväkivallan uhrit ovat iso potilasryhmä ja lähisuhdeväkivallasta aiheutuvien hoitokustannusten on arvioitu Suomessa vertautuvan jopa alkoholihaittoihin. Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kuuluu kaikille terveydenhuollon ammattilaisille. Ensihoitajilla ei ole ollut erillistä koulutusta tai toimintaohjetta lähisuhdeväkivaltaan puuttumiseen, minkä vuoksi opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla keinoja lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ensihoitotehtävillä ja antaa konkreettisia toimintaohjeita ensihoitajille tunnistaessaan lähisuhdeväkivaltaa. Opinnäytetyö on tehty kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa tavoitteena oli tuoda ensihoitajille sellaista tietoa lähisuhdeväkivallasta, jota voi hyödyntää ensihoitotehtävillä ja mikä edesauttaa lähisuhdeväkivallan uhrien hoitamista.

Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin erikseen määritetyillä hakulausekkeilla kolmesta eri tietokannasta (Medic, PubMed ja CINAHL), minkä lisäksi hyödynnettiin harmaata kirjallisuutta. Hakuprosessi tehtiin kahteen otteeseen, jossa jälkimmäistä hakua laajennettiin laadukkaamman tutkimuskirjallisuuden löytymiseksi. Jälkimmäisen aineistohaun tuloksena löytyi 387 tutkimusta, joista kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 10 tutkimusartikkelia ja lisäksi 2 tutkimusta aineistohaun ulkopuolelta. Näistä tutkimuksista puolet oli toteutettu ensihoidon näkökulmasta ja loput koskivat suoraan päivystykseen hakeutuvia lähisuhdeväkivallan uhreja.

Tutkimusaineiston kuvailussa hyödynnettiin sisällönanalyysiä ja tutkimustulokseksi muodostui kuvailut ensihoitajan toiminnasta ennen tunnistusta, tunnistuksen aikana ja tunnistuksen jälkeen, ensihoitajan toimintaan vaikuttavista hallinnollisista muutoksista sekä tarkemmat kuvaukset lähisuhdeväkivallan tunnusmerkeistä ja hyvästä koulutussisällöstä lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja ensihoitajan toimintaan.

Tulevaisuudessa olisi hyvä laatia ensihoitajille toimintaohje ensihoitotehtävillä kohdattuun lähisuhdeväkivaltaan ja lisätä aiheeseen liittyvää koulutusta, jotta ensihoitajilla olisi riittävä osaaminen lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa. Suomessa on kansallisia ohjeistuksia ja valmiita seulonta-, puheeksiotto- ja dokumentointimenetelmiä, joita ei ole vielä hyödynnetty ensihoidossa. Ensihoitajan ilmoitusvelvollisuuksia ja potilaan ohjausta viranomaisten tai kolmannen sektorin palveluihin tulisi myös tarkentaa lähisuhdeväkivallan osalta.

It has been estimated that every third western woman experiences intimate partner violence during their lives. Preventing intimate partner violence is mandatory for health care professionals. Paramedics have not had specific training to recognize intimate partner violence or procedures how to treat the victim of intimate partner violence previously in Finland. The main purpose of this thesis was to describe means to recognize intimate partner violence in emergency care services and proper procedures after recognition. The goal was to bring such knowledge about intimate partner violence that could be utilized in emergency care services to provide better care for the victims.

The research method was descriptive literature review. The research material was collected from three databases (Medic, PubMed and CINAHL) using a specifically determined search phrase. Grey literature was also used to gain research material. 12 articles were selected for the literature review. The results included descriptions of intimate partner violence characteristics, proper education content for paramedics and procedures before recognition, during recognition, after recognition and organizational modifications that had positive influence on this matter.

In the future would be beneficial to form procedures on how to tend victims of intimate partner violence by emergency care services. Increasing training on the subject would ensure adequate knowledge and skills to tend intimate partner violence victims. Forming national or regional screening tools, conversation techniques and documenting policies and using them in emergency care services would improve emergency care service’s response.