Kaarinan kaupungin uinnin opetussuunnitelmien muutosten vaikutukset lasten uimataitoon
Häkkilä, Mikko (2022)
Häkkilä, Mikko
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120226023
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120226023
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tukea Kaarinan kaupungin koululaisuintien järjestelyjä, jotta tulevaisuuden suunnitelmat opetusmäärien suhteen olisivat optimaaliset uimataidon oppimisen kannalta. Kaarinan kaupungin ja Piikkiön kunnan vuoden 2009 kuntaliitoksen myötä uinnin opetusmääriin piti tehdä muutoksia. Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia, oliko uinnin opetusmäärien vähentämisellä vaikutusta lasten uimataitoon ja oliko Kaarinan ja Piikkiön koululaisten tuloksissa eroa niinä vuosina, jolloin opetusmäärissä oli eroa. Tutkimuksessa kartoitettiin myös sukupuolen, Covid-19-pandemian ja kotitalouksien toimeentulon tason vaikutuksia lasten uimataidon kehittymiseen.
Tietoperustassa tarkasteltiin koululiikunnan vaikuttavuuteen ja taitojen oppimiseen vaikuttavia tekijöitä sekä mitä tulisi ottaa huomioon, kun suunnitellaan lajitaitojen opettamista uimahalliympäristössä. Tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi tuloksia vertailtiin motoristen taitojen oppimisen vaiheiden etenemiseen lapsuudessa sekä lajitaitojen omaksumiseen vaikuttaviin taustatekijöihin.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineisto koostui alakoululaisten testiuintien tuloksista (n = 22 317) lukuvuosien 2009–2010 ja 2021–2022 väliltä. Tulokset käsiteltiin ja analysoitiin Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmalla. Tilastollinen analysointi ja merkitsevyystasojen määrittely toteutettiin khiin neliö -testin ja t-testin avulla.
Tutkimuksen tuloksissa esikouluajan uinninopetusten toteuttamisella oli positiivista vaikutusta uimataidon kehittymiseen alakoulun aikana. Tulokset osoittivat tyttöjen uimataidon olevan poikia korkeammalla tasolla alakoulun aikana. Koronapandemia heikensi ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden uimataitoa ja hieman myös kolmannen ja neljännen luokan oppilaiden osalta. Kotitalouksien toimeentulolla todettiin olevan jonkin verran vaikutusta koululaisten uimataitoon. Kouluajan uinninopetuksen määrällä osoitettiin olevan vaikutusta lasten uimataidon kehittymiseen. Tulokset osoittavat kouluajan uinninopetuksen vaikuttavan positiivisesti uimataitoon.
Tietoperustassa tarkasteltiin koululiikunnan vaikuttavuuteen ja taitojen oppimiseen vaikuttavia tekijöitä sekä mitä tulisi ottaa huomioon, kun suunnitellaan lajitaitojen opettamista uimahalliympäristössä. Tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi tuloksia vertailtiin motoristen taitojen oppimisen vaiheiden etenemiseen lapsuudessa sekä lajitaitojen omaksumiseen vaikuttaviin taustatekijöihin.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineisto koostui alakoululaisten testiuintien tuloksista (n = 22 317) lukuvuosien 2009–2010 ja 2021–2022 väliltä. Tulokset käsiteltiin ja analysoitiin Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmalla. Tilastollinen analysointi ja merkitsevyystasojen määrittely toteutettiin khiin neliö -testin ja t-testin avulla.
Tutkimuksen tuloksissa esikouluajan uinninopetusten toteuttamisella oli positiivista vaikutusta uimataidon kehittymiseen alakoulun aikana. Tulokset osoittivat tyttöjen uimataidon olevan poikia korkeammalla tasolla alakoulun aikana. Koronapandemia heikensi ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden uimataitoa ja hieman myös kolmannen ja neljännen luokan oppilaiden osalta. Kotitalouksien toimeentulolla todettiin olevan jonkin verran vaikutusta koululaisten uimataitoon. Kouluajan uinninopetuksen määrällä osoitettiin olevan vaikutusta lasten uimataidon kehittymiseen. Tulokset osoittavat kouluajan uinninopetuksen vaikuttavan positiivisesti uimataitoon.