Liikuntaharrastus nuorten mielen hyvinvoinnin tukena: liikuntaharrastusten merkitys nuorelle ja mielen hyvinvoinnille
Kangas, Jenni (2022)
Kangas, Jenni
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120426258
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120426258
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa lisää tietoa nuorten liikuntaharrastusten merkityksestä nuorelle ja heidän psyykkiselle hyvinvoinnilleen. Mitä liikuntaharrastukset merkitsevät nuorelle ja mielen hyvinvoinnille. Tarkoituksena oli myös selvittää, miten korona-aika vaikutti nuoren näkemyksien mukaan liikunnan harrastamiseen ja mielen hyvinvointiin. Opinnäytetyön työelämäkumppanina toimi pääkaupunkiseudulla toimiva liikunta-alan yritys, joka tuottaa liikuntapalveluita kaikenikäisille.
Tässä opinnäytetyössä teoreettinen viitekehys keskittyy nuoruuteen, liikunnan hyvinvoinnin hyötyihin ja merkityksiin, liikuntaharrastusten yhteiskunnalliseen merkitykseen, psyykkisen hyvinvoinnin ja liikunnan yhteyteen sekä nuorten liikuntaharrastuksiin, psyykkisen hyvinvoinnin kehityskulkuun ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Psyykkisellä hyvinvoinnilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa mielen hyvinvointia. Tutkimuksessa sovellettiin sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä, jossa oli mukana sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 30 15–29-vuotiasta nuorta, joilla oli vastaushetkellä jokin liikuntaharrastus. Vastanneet koostuivat työelämäkumppanin asiakaskunnasta.
Tulokset osoittivat, että liikuntaharrastukset koettiin erittäin tärkeänä mielen hyvinvoinnille ja omalle elämälle. Liikunnan koettiin auttavan arjessa jaksamisen ja stressin suhteen. Korona-aika vaikutti nuorten näkemyksien mukaan liikunnan määriin ja mielialaan. Suurin osa vastanneista oli saanut harrastuksista uusia ystäviä tai kavereita. Uusien ystävien tai kavereiden saaminen liikuntaharrastuksista ei kuitenkaan ollut erittäin tärkeää nuorten mielestä. Yhdessäolo muiden harrastajien kanssa/yhteisöllisyys sen sijaan koettiin tärkeämpänä asiana liikuntaharrastuksissa.
Tärkeimpinä asioina liikunnan harrastamisessa nuoret pitivät liikunnan harrastamisen mukavuutta ja mielekkyyttä, kokonaisvaltaista hyvinvointia, terveysvaikutuksia, hyvän olon tunnetta sekä mielen hyvinvointia. 33 % vastaajista kertoi liikunnan vaikuttaneen negatiivisesti joskus tai harvoin omaan mielialaansa. 23 % vastaajista myös kertoi, että oli kokenut harvoin kiusaamista tai ulkopuolisuutta liikuntaharrastuksissa. Kiusaamisen tai ulkopuolisuuden tunteen koettiin vaikuttavan heikentävästi omaan mielen hyvinvointiin.
Johtopäätöksenä voimme todeta, että liikuntaharrastukset ovat erittäin merkityksellisiä niitä harrastaville nuorille ja tärkeitä heidän psyykkiselle hyvinvoinnilleen. Liikuntaharrastusten koettiin tukevan omaa mielen hyvinvointia ja elämässä jaksamista. Liikkumattomuus koettiin riskinä huonompaan elämään. Jatkotutkimusaiheina olisi hyvä tutkia liikuntaharrastuksien sosiaalisten suhteiden merkitystä tarkemmin sekä sitä millaisia nämä sosiaaliset suhteet ovat verrattuna vapaa-ajan sosiaalisiin suhteisiin. Myös kiusaamiskokemuksia ja ulkopuolisuuden tunnetta olisi hyvä tutkia enemmän
Tässä opinnäytetyössä teoreettinen viitekehys keskittyy nuoruuteen, liikunnan hyvinvoinnin hyötyihin ja merkityksiin, liikuntaharrastusten yhteiskunnalliseen merkitykseen, psyykkisen hyvinvoinnin ja liikunnan yhteyteen sekä nuorten liikuntaharrastuksiin, psyykkisen hyvinvoinnin kehityskulkuun ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Psyykkisellä hyvinvoinnilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa mielen hyvinvointia. Tutkimuksessa sovellettiin sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä, jossa oli mukana sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 30 15–29-vuotiasta nuorta, joilla oli vastaushetkellä jokin liikuntaharrastus. Vastanneet koostuivat työelämäkumppanin asiakaskunnasta.
Tulokset osoittivat, että liikuntaharrastukset koettiin erittäin tärkeänä mielen hyvinvoinnille ja omalle elämälle. Liikunnan koettiin auttavan arjessa jaksamisen ja stressin suhteen. Korona-aika vaikutti nuorten näkemyksien mukaan liikunnan määriin ja mielialaan. Suurin osa vastanneista oli saanut harrastuksista uusia ystäviä tai kavereita. Uusien ystävien tai kavereiden saaminen liikuntaharrastuksista ei kuitenkaan ollut erittäin tärkeää nuorten mielestä. Yhdessäolo muiden harrastajien kanssa/yhteisöllisyys sen sijaan koettiin tärkeämpänä asiana liikuntaharrastuksissa.
Tärkeimpinä asioina liikunnan harrastamisessa nuoret pitivät liikunnan harrastamisen mukavuutta ja mielekkyyttä, kokonaisvaltaista hyvinvointia, terveysvaikutuksia, hyvän olon tunnetta sekä mielen hyvinvointia. 33 % vastaajista kertoi liikunnan vaikuttaneen negatiivisesti joskus tai harvoin omaan mielialaansa. 23 % vastaajista myös kertoi, että oli kokenut harvoin kiusaamista tai ulkopuolisuutta liikuntaharrastuksissa. Kiusaamisen tai ulkopuolisuuden tunteen koettiin vaikuttavan heikentävästi omaan mielen hyvinvointiin.
Johtopäätöksenä voimme todeta, että liikuntaharrastukset ovat erittäin merkityksellisiä niitä harrastaville nuorille ja tärkeitä heidän psyykkiselle hyvinvoinnilleen. Liikuntaharrastusten koettiin tukevan omaa mielen hyvinvointia ja elämässä jaksamista. Liikkumattomuus koettiin riskinä huonompaan elämään. Jatkotutkimusaiheina olisi hyvä tutkia liikuntaharrastuksien sosiaalisten suhteiden merkitystä tarkemmin sekä sitä millaisia nämä sosiaaliset suhteet ovat verrattuna vapaa-ajan sosiaalisiin suhteisiin. Myös kiusaamiskokemuksia ja ulkopuolisuuden tunnetta olisi hyvä tutkia enemmän