Jos synnytys pelottaa : -esite synnytyspelosta kärsivälle odottajalle
Korjonen, Anna-Kaisa; Karjalainen, Saija (2014)
Korjonen, Anna-Kaisa
Karjalainen, Saija
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405259859
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405259859
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa teoreettisen viitekehyksen pohjalta esite synnytyspelosta kärsiville odottajille. Esitettä voidaan jakaa äitiysneuvolakäynneillä, ja sen on tarkoitus toimia terveydenhoitajan antaman ohjauksen tukena. Esitteen avulla odottavan äidin on helpompi ymmärtää ja jäsentää raskauteen, synnytykseen ja vanhemmuuteen liittyviä negatiivisiakin tunteita. Myös raskaana olevan naisen puolison olisi tärkeää tutustua esitteeseen, jotta hän osaisi paremmin tukea ja ymmärtää synnytystä pelkäävää odottajaa.
Koemme synnytyspelon ajankohtaisena ja tärkeänä aiheena. Huhtikuun 2014 alussa uutisoitiin synnytyspelon vuoksi tehtävien keisarileikkausten kasvaneesta määrästä. Synnytyspelkoon on alettu myös hakea aiempaa herkemmin apua, ja tämä näkyy esimerkiksi Etelä-Savon sairaanhoitopiirin synnytyspelkopoliklinikan lähes kaksinkertaistuneissa asiakasmäärissä. Myös synnytyskulttuuri ja ihmisten suhtautuminen synnytykseen luonnollisena tapahtumana on muuttunut vuosien myötä. Nykyään normaali synnytys on medikalisoitunut ja raskaana oleva nainen nähdään lääketieteestä riippuvaisena potilaana.
Terve synnytykseen liittyvä jännitys voi muuttua vakavaksi synnytyspeloksi, johon voivat johtaa esimerkiksi suunnittelematon raskaus, aiempi traumaattinen synnytyskokemus tai raskaana olevan riittämätön tukiverkosto. Synnytyskivun pelko on yksi yleisimmistä pelon kohteista. Voimakas synnytyspelko johtaa usein keisarileikkaustoiveeseen, mutta hyvällä ja varhain aloitetulla synnytyspelon hoidolla voidaan edistää naisen hallinnantunnetta raskauttaan ja synnytystä kohtaan. Tutkimusten mukaan myös odottava isä voi kokea synnytyspelkoa.
Esite tuotettiin yhteistyössä Itä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa, ja sen laatimisessa hyödynnettiin Jämsän ja Mannisen sosiaali- ja terveysalan tuotekehitysprosessin vaiheita, hyvän esitteen kriteereitä sekä toimeksiantajan toiveita. Esitteen asiasisällön perustana toimivassa teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään normaalia synnytystä, keisarileikkausta, synnytyskivun lievitystä, synnytyspelon eri osa-alueita sekä synnytyspelon hoidon pääperiaatteita.
Koemme synnytyspelon ajankohtaisena ja tärkeänä aiheena. Huhtikuun 2014 alussa uutisoitiin synnytyspelon vuoksi tehtävien keisarileikkausten kasvaneesta määrästä. Synnytyspelkoon on alettu myös hakea aiempaa herkemmin apua, ja tämä näkyy esimerkiksi Etelä-Savon sairaanhoitopiirin synnytyspelkopoliklinikan lähes kaksinkertaistuneissa asiakasmäärissä. Myös synnytyskulttuuri ja ihmisten suhtautuminen synnytykseen luonnollisena tapahtumana on muuttunut vuosien myötä. Nykyään normaali synnytys on medikalisoitunut ja raskaana oleva nainen nähdään lääketieteestä riippuvaisena potilaana.
Terve synnytykseen liittyvä jännitys voi muuttua vakavaksi synnytyspeloksi, johon voivat johtaa esimerkiksi suunnittelematon raskaus, aiempi traumaattinen synnytyskokemus tai raskaana olevan riittämätön tukiverkosto. Synnytyskivun pelko on yksi yleisimmistä pelon kohteista. Voimakas synnytyspelko johtaa usein keisarileikkaustoiveeseen, mutta hyvällä ja varhain aloitetulla synnytyspelon hoidolla voidaan edistää naisen hallinnantunnetta raskauttaan ja synnytystä kohtaan. Tutkimusten mukaan myös odottava isä voi kokea synnytyspelkoa.
Esite tuotettiin yhteistyössä Itä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa, ja sen laatimisessa hyödynnettiin Jämsän ja Mannisen sosiaali- ja terveysalan tuotekehitysprosessin vaiheita, hyvän esitteen kriteereitä sekä toimeksiantajan toiveita. Esitteen asiasisällön perustana toimivassa teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään normaalia synnytystä, keisarileikkausta, synnytyskivun lievitystä, synnytyspelon eri osa-alueita sekä synnytyspelon hoidon pääperiaatteita.