Rakennuspalveluiden käännetty arvonlisäverovelvollisuus
Lehtonen, Inkeri (2014)
Lehtonen, Inkeri
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052910932
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052910932
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tilaaja oli Abakus Ky Taloushallinnon palvelut ja tässä tutkittiin rakennusalan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Käänteistä arvonlisäveroa on sovellettu rakentamispalvelujen myyntiin 1.4.2011 lähtien, jotta harmaata taloutta saataisiin vähennettyä rakennusalalla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten rakennusalan käännetyn arvonlisäveron käyttöönotto sujui tilitoimiston kannalta ja mikä oli raportin valmistumishetkellä keväällä 2014 käännetyn verovelvollisuuden tilanne rakennusalalla. Työn tavoitteena oli myös parantaa tilitoimiston asiakastyytyväisyyttä opinnäytetyön kirjoittajan osaamisen parantuessa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tapaustutkimusta. Tähän sisältyi opinnäytetyön tekijän omaa havainnointia, yhden tilitoimiston työntekijöiden haastatteluja sekä sisällönanalyysia valmiista aineistoista, kuten erilaisista artikkeleista, Internetistä sekä kirjoista.
Opinnäytetyöraportti koostui tutkimusmenetelmien kuvailusta, teoriaosasta, jossa kuvailtiin tilitoimistoa ja siellä tapahtuneista muutoksista, kerrottiin arvonlisäverotuksesta yleisesti, tutkittiin rakennuspalveluiden käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sekä käytiin läpi muita harmaan talouden torjuntakeinoja rakennusalalla. Loppupohdinnassa pääteltiin tuloksia ja vaihtoehtoja.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin suppea kuvaus rakennusalan käännetystä arvonlisäverosta ja siihen liittyvistä asioista. Todettiin, ettei tilitoimistolla ole enää kovin suurta roolia käännetyssä arvonlisäverossa, ja ettei tilitoimiston puolelta ole huomattu rakennusyritysten kustannusten kasvaneen huomattavasti muutoksen myötä. Tämän raportin kirjoittaja ei kuitenkaan tiedä tarkemmin, tapahtuuko rakennusyritysten sisällä vielä jotain kustannuksia lisäävää, mitä tilitoimiston puolelta ei pystytä huomaamaan.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tapaustutkimusta. Tähän sisältyi opinnäytetyön tekijän omaa havainnointia, yhden tilitoimiston työntekijöiden haastatteluja sekä sisällönanalyysia valmiista aineistoista, kuten erilaisista artikkeleista, Internetistä sekä kirjoista.
Opinnäytetyöraportti koostui tutkimusmenetelmien kuvailusta, teoriaosasta, jossa kuvailtiin tilitoimistoa ja siellä tapahtuneista muutoksista, kerrottiin arvonlisäverotuksesta yleisesti, tutkittiin rakennuspalveluiden käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sekä käytiin läpi muita harmaan talouden torjuntakeinoja rakennusalalla. Loppupohdinnassa pääteltiin tuloksia ja vaihtoehtoja.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin suppea kuvaus rakennusalan käännetystä arvonlisäverosta ja siihen liittyvistä asioista. Todettiin, ettei tilitoimistolla ole enää kovin suurta roolia käännetyssä arvonlisäverossa, ja ettei tilitoimiston puolelta ole huomattu rakennusyritysten kustannusten kasvaneen huomattavasti muutoksen myötä. Tämän raportin kirjoittaja ei kuitenkaan tiedä tarkemmin, tapahtuuko rakennusyritysten sisällä vielä jotain kustannuksia lisäävää, mitä tilitoimiston puolelta ei pystytä huomaamaan.