Kirjasto ekososiaalisen sivistyksen mahdollistajana

Abstract

Jatkuvaan talouskasvuun pyrkivä kapitalistinen yhteiskuntajärjestys ja siitä johtuva kulutuskeskeinen elämäntapa ovat suurimpia syitä ilmastonmuutoksen ja luontokadon kaltaisiin ekokriiseihin. Uudenlaiset arvot ja elämäntavat ovat tärkeässä roolissa, kun etsimme ratkaisuja ekokriisiin ja tapoja elää yhden planeetan rajoissa. Kirjastolla on yhteiskunnallisena toimijana mahdollisuus olla vaikuttamassa arvojen ja elämäntapojen muutokseen. Myös Vantaan kaupunginkirjasto on sitoutunut ekokriisin hillitsemiseen, mutta siltä on puuttunut selkeitä toiminta- tai tapahtumakonsepteja aiheen käsittelyyn. Tässä opinnäytetyössä kehitin Vantaan kaupunginkirjaston ekologista kestävyyttä edistävää toimintaa. Otin kehittämisen lähtökohdaksi ekososiaalisen sivistyksen käsitteen, jonka yhteyttä kirjastoihin ei ole vielä juurikaan tutkittu.

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, mikä on yleisten kirjastojen rooli ekokriisien ratkaisussa, miten ekososiaalisen sivistyksen käsite sopii kirjastojen tehtävänkuvaan ja millä tavoin kirjastot voivat edistää ekososiaalista sivistystä. Lisäksi tavoitteena oli luoda Vantaan kaupunginkirjastolle aiheeseen liittyvää uudenlaista toimintaa yhteistyössä erilaisten sidosryhmien kanssa.

Kehittämistyöhön kuului dokumenttianalyysin keinoin tehty kartoitus yleisten kirjastojen tekemästä toiminnasta, joka edistää ekososiaalisen sivistyksen arvoja. Kartoitus kohdistui erityisesti kansainvälisen Green Library Award -palkinnon ehdokkaisiin ja voittajiin sekä suomalaiselta Vihreä kirjasto -sivustolta löytyviin esimerkkeihin. Lisäksi työhön kuului yhteiskehittäminen paikallisten järjestöjen, kirjaston kävijöiden ja henkilökunnan kanssa. Yhteiskehittäminen tapahtui työpajassa, jossa hyödynnettiin tulevaisuuden ennakoinnin menetelmiä kuten utopiointia. Työpajan tarkoituksena oli kerätä ajatuksia siitä, millainen rooli kirjastolla voi olla ekokriisin ratkaisuissa, ja koota niiden pohjalta ideoita konkreettiseen toimintaan.

Työn tulosten perusteella voi sanoa, että ekososiaalinen sivistys sopii hyvin yleisten kirjastojen arvoihin ja tavoitteisiin. Se kytkeytyy erityisesti kirjaston monipuoliseen sivistystehtävään. Ekososiaalisen sivistyksen käsitettä voikin käyttää työkaluna kirjastojen toiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa. Käytäntöjen kartoituksen ja yhteiskehittämisen tuloksena syntyi useita esimerkkejä kirjastolle sopivista ekososiaalista sivistystä edistävistä toimintamalleista. Toimintamallien kokeileminen käytännössä ja tiiviimpi yhteistyö paikallisten järjestöjen kanssa niiden toteuttamisessa eivät toteutuneet työssä toivotulla tavalla. Sen sijaan loin toimintaehdotuksen, jota Vantaan kaupunginkirjasto ja myös muut kirjastot voivat hyödyntää toimintansa suunnittelussa ja kehittämisessä.

Capitalism and its demands of unlimited economic growth have put considerable strain on our planet and its ecosystems. In order to fight the climate crisis and other ecological crises, new kind of values are needed in order to build a more sustainable society and modes of living. The concept of Eco-social education is one way to nurture these values, especially in institutions of education and learning. This thesis was commissioned by Vantaa City Library, and the purpose of the thesis was to research how public libraries can function as a platform for Eco-social education and to create new events and activities that enable Eco-social education in the library.

The theoretical section explores the concept of Eco-social education and how it relates to the historical and present day roles of the public libraries. To illustrate how public libraries can enable Eco-social education, data of different ”Green Library” activities worldwide was gathered and analyzed. The empirical part consisted of a co-design workshop which utilized methods of foresight and utopian thinking in order to generate new ideas for activities that can be tried out in the library.

The data analysis showed that many libraries’ eco-conscious activities worldwide align with Eco-social education and its values, even though Eco-social education is not yet a widespread concept among librarians. The data analysis and the co-design workshop produced several concepts for potential activities to enable Eco-social education that can be conducted in Vantaa City Library and other public libraries. A model of how to implement Eco-social education and its values in libraries’ activity planning was also created.

The results indicate that Eco-social education and public libraries share many similar goals and values and that libraries are well-equipped to enable Eco-social education. This means that Eco-social education is an useful framework for libraries when planning their activities. Further study of library activities that have been planned according to the values of Eco-social education is still needed.