Urakehitysohjelman kehittäminen : Nordea Bank Oyj, Johtamisen akatemia

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää urakehitysohjelmaa nimeltään Johtamisen akatemia. Kehittämishanke toteutettiin Nordea Bank Oyj:lle, Personal Banking -liiketoiminta-alueella. Urakehitysohjelma oli suunnattu esihenkilöurasta kiinnostuneille työntekijöille ja potentiaalisille tulevaisuuden johtajille. Hanke rajattiin koskemaan asiakasrajapinnassa päivittäispalveluiden, asuntorahoituksen ja säästämisen ja sijoittamisen parissa työskentelevää henkilöstöä Helsingin alueella.

Hankkeelle asetettuja tavoitteita olivat ensinnäkin urakehitysohjelman sisällön kehittäminen henkilöstön ja työnantajan tarpeita vastaavaksi; toiseksi urakehitysohjelman hyötyjen selventäminen; ja kolmanneksi ohjelmaan osallistuneiden uran edistäminen.

Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelujen, kyselyn ja osallistuvan havainnoinnin avulla. Opinnäytetyön nykytilan kartoituksessa todettiin, että esihenkilöurasta kiinnostuneilla henkilöillä on useita mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen. Haastattelujen tulokset kuitenkin osoittivat, ettei nykyisiä mahdollisuuksia hyödynnetä tarpeeksi erinäisistä syistä johtuen. Opinnäytetyön tietoperusta keskittyy urakehitykseen, esihenkilön työhön ja rooliin, valmentavaan johtamiseen ja mentorointiin.

Opinnäytetyön kehittämisvaihe sisälsi urakehitysohjelman pilotoinnin. Sen sisältö koostui henkilöstön ja työnantajan tarpeiden ja odotusten tunnistamisesta sekä urakehitysohjelman toimintamallin ja sisällön pilotoinnista. Pilottiin osallistuneet pitivät ohjelmaa erittäin hyödyllisenä ja toivoivat sen jatkuvan. Tärkeimmät hyödyt olivat ohjelman käytännönläheisyys, verkostoituminen ja vertaistukimahdollisuudet sekä urasuunnitelmien selkeytyminen. Urakehitysohjelman päätyttyä, 40 % oli jo siirtynyt esihenkilötehtäviin ja 27 % toisiin työtehtäviin. Haastattelutulokset kuitenkin osoittivat, että urakehitysohjelma vaati vielä paljon kehittämistä. Viimeisessä kehittämisvaiheessa, urakehitysohjelman kehittämisessä otettiin huomioon pilotissa mukana olleiden palautteet, johdon odotukset ja vertailuanalyysin kohteena olevan urakehitysohjelman havainnot ja kyselyn tulokset sekä tietoperusta. Kehittämistyön tuotoksena laadittiin urakehitysohjelmalle toimintamalli ja sisältö.