Pohjanmaan poliisilaitoksen kenttäjohtoaluekokeilu 2021-2022
Kero, Jukka (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022113025085
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022113025085
Tiivistelmä
Poliisihallinnon rakennemuutokset Pora I (vuonna 2009), PORA II (vuonna 2010) sekä Pora III (vuonna 2014) muuttivat poliisin toiminnallisia rakenteita merkittävästi yhdistettäessä poliisilaitoksia suuremmiksi organisaatioiksi. Nykyinen Pohjanmaan poliisilaitos muodostui Pora III:n myötä Etelä-. Keski-, ja Rannikko-Pohjanmaan poliisilaitoksista.
Ennen YAMK-opintojeni aloittamista toimin kenttäjohtajana noin kymmenen vuotta Pohjanmaan poliisi-laitoksen Rannikko-Pohjanmaan kenttäjohtoalueella. YAMK-opintoihini liittyen luin Oulun poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Arto Karnarannan johtaman selvityshankkeen loppuraportin, jonka sisältämistä toimenpidesuosituksista kiinnitin huomiota erityisesti kahteen eri teemaan, ” Selvitetään, onko toiminnallista tarvetta muuttaa kenttäjohtoalueiden määrää ja kokoa johtamisen jäntevöittämiseksi ja resurssien joustavan käytön varmistamiseksi” sekä ”Selvitetään, onko toiminnallista tarvetta muuttaa kenttäjohtajan rooli nykyistä ammattimaisemmaksi erottamalla kenttäjohtajan ja hallinnollisen ryhmänjohtajan tehtävä toisistaan”.
Raportin johdosta ryhdyin pohtimaan, onko Pohjanmaan poliisilaitoksen kolmen kenttäjohtoalueen rakenne enää tarkoituksenmukaisin malli, sillä kuluneen kahdeksan vuoden aikana poliisin määrä on ollut laskusuunnassa ja sitä myöten poliisi on joutunut sopeuttamaan toimintaansa eri keinoin.
Osa Suomen 11 poliisilaitoksista on jo lähimenneisyydessä vähentänyt kenttäjohtoalueiden määrää: Kaakkois-Suomen poliisilaitos siirtyi kolmen kenttäjohtoalueen mallista yhteen vuonna 2016, Länsi-Uudenmaan poliisilaitos vähensi vuonna 2017 kenttäjohtoalueiden määrää kolmesta kahteen, Itä-Uudenmaan poliisilaitos samoin kolmesta kahteen vuonna 2018. Lounais-Suomen poliisilaitos vähensi kenttäjohtoalueiden määrää neljästä kahteen vuonna 2019. Sisä-Suomen poliisilaitoksella kenttäjohtoalueiden lukumäärä väheni neljästä kahteen ja 31. päivänä tammikuuta 2022 toimintansa aloittanut Pirkanmaan kenttäjohtoalue on asukasluvultaan Suomen suurin kenttäjohtoalue.
Tämä opinnäytetyö on Pohjanmaan poliisilaitoksen tilaustyö. Tutkimuksessani olen pyrkinyt selvittämään, mitä konkreettista hyötyä saavutetaan, jos Pohjanmaan poliisilaitoksen kolmesta kenttäjohtoalueesta kaksi yhdistetään? Poliisilaitos päätti syksyllä 2021 aloittaa kokeilun, jonka ajaksi Keski- ja Rannikko-Pohjanmaan kenttäjohtoalueet yhdistettiin. Kokeilun aikana seurasin työvuorokohtaisesti tiettyjä toiminnallisia lukuja sekä kenttäjohtajien kokemuksia johtamisesta. Lisäksi suoritin keväällä kyselytutkimuksen Keski- ja Rannikko-Pohjanmaan kenttäjohtoalueen valvonta- ja hälytyssektorin ali-päällystölle sekä miehistölle. Kyselytutkimuksen avulla selvitin kohderyhmän kokemuksia yhdistetyn kenttäjohtoalueen toiminnasta sekä näkemyksiä siitä, millaisia etuja kenttäjohtoalueiden yhdistämisellä voidaan mahdollisesti saavuttaa.
Teoreettisessa pohdinnassani olen keskittynyt muutosjohtamiseen sekä muutosvastarintaan. Millaisin toimenpitein muutosvastarintaa voidaan kenties heikentää ja millaisia elementtejä onnistunut muutosjohtaminen pitää sisällään ja mihin on syytä kiinnittää huomiota ennalta, kun ryhdytään toimeenpanemaan niinkin suurta muutosta kuin kenttäjohtoalueiden yhdistäminen.
Ennen YAMK-opintojeni aloittamista toimin kenttäjohtajana noin kymmenen vuotta Pohjanmaan poliisi-laitoksen Rannikko-Pohjanmaan kenttäjohtoalueella. YAMK-opintoihini liittyen luin Oulun poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Arto Karnarannan johtaman selvityshankkeen loppuraportin, jonka sisältämistä toimenpidesuosituksista kiinnitin huomiota erityisesti kahteen eri teemaan, ” Selvitetään, onko toiminnallista tarvetta muuttaa kenttäjohtoalueiden määrää ja kokoa johtamisen jäntevöittämiseksi ja resurssien joustavan käytön varmistamiseksi” sekä ”Selvitetään, onko toiminnallista tarvetta muuttaa kenttäjohtajan rooli nykyistä ammattimaisemmaksi erottamalla kenttäjohtajan ja hallinnollisen ryhmänjohtajan tehtävä toisistaan”.
Raportin johdosta ryhdyin pohtimaan, onko Pohjanmaan poliisilaitoksen kolmen kenttäjohtoalueen rakenne enää tarkoituksenmukaisin malli, sillä kuluneen kahdeksan vuoden aikana poliisin määrä on ollut laskusuunnassa ja sitä myöten poliisi on joutunut sopeuttamaan toimintaansa eri keinoin.
Osa Suomen 11 poliisilaitoksista on jo lähimenneisyydessä vähentänyt kenttäjohtoalueiden määrää: Kaakkois-Suomen poliisilaitos siirtyi kolmen kenttäjohtoalueen mallista yhteen vuonna 2016, Länsi-Uudenmaan poliisilaitos vähensi vuonna 2017 kenttäjohtoalueiden määrää kolmesta kahteen, Itä-Uudenmaan poliisilaitos samoin kolmesta kahteen vuonna 2018. Lounais-Suomen poliisilaitos vähensi kenttäjohtoalueiden määrää neljästä kahteen vuonna 2019. Sisä-Suomen poliisilaitoksella kenttäjohtoalueiden lukumäärä väheni neljästä kahteen ja 31. päivänä tammikuuta 2022 toimintansa aloittanut Pirkanmaan kenttäjohtoalue on asukasluvultaan Suomen suurin kenttäjohtoalue.
Tämä opinnäytetyö on Pohjanmaan poliisilaitoksen tilaustyö. Tutkimuksessani olen pyrkinyt selvittämään, mitä konkreettista hyötyä saavutetaan, jos Pohjanmaan poliisilaitoksen kolmesta kenttäjohtoalueesta kaksi yhdistetään? Poliisilaitos päätti syksyllä 2021 aloittaa kokeilun, jonka ajaksi Keski- ja Rannikko-Pohjanmaan kenttäjohtoalueet yhdistettiin. Kokeilun aikana seurasin työvuorokohtaisesti tiettyjä toiminnallisia lukuja sekä kenttäjohtajien kokemuksia johtamisesta. Lisäksi suoritin keväällä kyselytutkimuksen Keski- ja Rannikko-Pohjanmaan kenttäjohtoalueen valvonta- ja hälytyssektorin ali-päällystölle sekä miehistölle. Kyselytutkimuksen avulla selvitin kohderyhmän kokemuksia yhdistetyn kenttäjohtoalueen toiminnasta sekä näkemyksiä siitä, millaisia etuja kenttäjohtoalueiden yhdistämisellä voidaan mahdollisesti saavuttaa.
Teoreettisessa pohdinnassani olen keskittynyt muutosjohtamiseen sekä muutosvastarintaan. Millaisin toimenpitein muutosvastarintaa voidaan kenties heikentää ja millaisia elementtejä onnistunut muutosjohtaminen pitää sisällään ja mihin on syytä kiinnittää huomiota ennalta, kun ryhdytään toimeenpanemaan niinkin suurta muutosta kuin kenttäjohtoalueiden yhdistäminen.