Vaativa ajotapavalvonta poliisissa : siviilivalvonnan nykytilanne ja kehittämiskohteet
Harri, Niinioja (2022)
Harri, Niinioja
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022113025080
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022113025080
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa poliisin vaativan ajotapavalvonnan (VATV) nykytilannetta ja kehityskohteita sekä koulutuksen merkitystä nykytilanteen muodostumisen ja tulevaisuuden rakentamisen kannalta. Opinnäytetyössä tutkitaan muun muassa vaativan ajotapavalvonnan käytäntöjä poliisin eri toimipaikoissa sekä sitä, millä tavoin ja millä keinoin toimintaa voitaisiin kehittää. Siviiliautoilla tehtävää salaista liikennevalvontaa tarkastellaan myös tienkäyttäjien subjektiivisen kiinnijäämis-riskin näkökulmasta.
Työssä käytettiin menetelmänä laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta, ja aineisto kerättiin yksilöhaastatteluilla haastattelemalla neljää poliisia eri puolelta Suomea ja eri tasoilta poliisiorganisaatiota.
Tutkimuksessa selvisi, että VATV:n tilanne Suomessa on verrattain hyvä, kun se suhteutetaan käytettävissä olevaan työaikaan ja kalustoon. Ajolisenssimääräyksen osalta keskeisenä ongelmana nähtiin vaativan ajotapavalvonnan määritelmän puuttuminen, mikä on aiheuttanut epätietoisuutta määräyksen soveltamisessa. Esimerkiksi VATV-erityiskaluston käyttöön ja henkilöstön ajolupiin liittyvissä käytännöissä tuntui olevan eroja poliisiyksiköiden kesken. Määritelmän laatimisen lisäksi myös valtakunnallista ohjausta kaivattiin koordinoimaan vaativaa ajotapavalvontaa ylipäänsä.
Tienkäyttäjän tuntemaan subjektiiviseen kiinnijäämisriskiin näkymättömän liikennevalvonnan osalta voidaan vaikuttaa tietyin toimintataktisin keinoin ilman, että siinä käytettävät ajoneuvot paljastuvat sivullisille. Toisaalta hyväksyttiin sekin, että joskus siviiliajoneuvot ovat vääjäämättä tunnistettavissa poliisiajoneuvoiksi esimerkiksi hälytyslaitteiden käytön vuoksi. Kehittämiskohteena subjektiivisen kiinnijäämisriskin osalta nousi esiin harkittu ja myönteissävyinen tiedottaminen poliisin tekemästä salaisesta liikennevalvonnasta. Oikein suunnatulla tiedottamisella voi olla merkitystä myös vaativan ajotapavalvonnan profiilin kohottajana.
Tulosten perusteella vaativaa ajotapavalvontaa tulisi kehittää perustamalla valtakunnallinen asiantuntijaryhmä, joka keräisi ja välittäisi tietoa eri poliisiyksiköiden välillä. Tätä tietoa hyödyntäen Poliisihallitus ohjaisi toimintaa valtakunnallisesti ja huolehtisi esimerkiksi ajolisenssikäytäntöjen yhdenmukaisuudesta. Myös uusien osaajien koulutus ja säännöllisesti järjestettävät neuvottelupäivät katsottiin VATV-toiminnan kannalta välttämättömiksi.
Työssä käytettiin menetelmänä laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta, ja aineisto kerättiin yksilöhaastatteluilla haastattelemalla neljää poliisia eri puolelta Suomea ja eri tasoilta poliisiorganisaatiota.
Tutkimuksessa selvisi, että VATV:n tilanne Suomessa on verrattain hyvä, kun se suhteutetaan käytettävissä olevaan työaikaan ja kalustoon. Ajolisenssimääräyksen osalta keskeisenä ongelmana nähtiin vaativan ajotapavalvonnan määritelmän puuttuminen, mikä on aiheuttanut epätietoisuutta määräyksen soveltamisessa. Esimerkiksi VATV-erityiskaluston käyttöön ja henkilöstön ajolupiin liittyvissä käytännöissä tuntui olevan eroja poliisiyksiköiden kesken. Määritelmän laatimisen lisäksi myös valtakunnallista ohjausta kaivattiin koordinoimaan vaativaa ajotapavalvontaa ylipäänsä.
Tienkäyttäjän tuntemaan subjektiiviseen kiinnijäämisriskiin näkymättömän liikennevalvonnan osalta voidaan vaikuttaa tietyin toimintataktisin keinoin ilman, että siinä käytettävät ajoneuvot paljastuvat sivullisille. Toisaalta hyväksyttiin sekin, että joskus siviiliajoneuvot ovat vääjäämättä tunnistettavissa poliisiajoneuvoiksi esimerkiksi hälytyslaitteiden käytön vuoksi. Kehittämiskohteena subjektiivisen kiinnijäämisriskin osalta nousi esiin harkittu ja myönteissävyinen tiedottaminen poliisin tekemästä salaisesta liikennevalvonnasta. Oikein suunnatulla tiedottamisella voi olla merkitystä myös vaativan ajotapavalvonnan profiilin kohottajana.
Tulosten perusteella vaativaa ajotapavalvontaa tulisi kehittää perustamalla valtakunnallinen asiantuntijaryhmä, joka keräisi ja välittäisi tietoa eri poliisiyksiköiden välillä. Tätä tietoa hyödyntäen Poliisihallitus ohjaisi toimintaa valtakunnallisesti ja huolehtisi esimerkiksi ajolisenssikäytäntöjen yhdenmukaisuudesta. Myös uusien osaajien koulutus ja säännöllisesti järjestettävät neuvottelupäivät katsottiin VATV-toiminnan kannalta välttämättömiksi.