Tekninen laitetarkkailu pakkokeinona : oikeusdogmaattinen näkökulma
Kalliomäki, Jukka (2022)
Kalliomäki, Jukka
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112824471
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112824471
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on pakkokeinolain salaisiin pakkokeinoihin lukeutuva tekninen laitetarkkailu. Kyseessä on tarkkailutyyppisiin pakkokeinoihin lukeutuva ja teknisen tarkkailun alle sijoittuva toimivaltuus, joka tuli lakiin uutena sellaisena vuonna 2014. Sillä tarkoitetaan tietokoneen tai muun vastaavan teknisen laitteen muuta kuin aistinvaraista tarkkailua. Kyse on siis tietyn laitteen tietosisällön käsittelemistä salassa laitteen käyttäjältä, rikoksen selvittämiselle merkityksellisen seikan tutkimiseksi. Tämän työn tarkoitus on ollut lainopin metodein selvittää ja tutkia, mikä on ollut lainsäätäjän tarkoitus kyseistä oikeusnormia säädettäessä, vastaako lakiin päätynyt oikeusnormilause tätä tarkoitusta, onko se edelleen ajankohtainen ja vastaako toimivaltuus myös lain soveltajan näkökulmasta siihen tarpeeseen, johon se on säädetty.
Teknistä laitetarkkailua määrittelevässä pakkokeinolain 10 luvun 23 §:n 2 momentissa sanotaan, että keinoa ei saa käyttää viestin sisällön selvittämiseen. Tämä tutkimus keskittyi pitkälti siihen, mitä tämä itse asiassa tarkoittaa ja onko sanamuoto rajoittanut toimivaltuuden tehokasta käyttöä. Tutkimuksen alussa hypoteesina oli, ettei laista löydy sellaista toimivaltuutta, jolla tietyssä laitteessa jo tallennettuna olevan viestin sisältö voitaisiin selvittää salaa keinon kohteelta. Poliisilaissa olevan vastaavan pykälän sanamuotoa on muutettu 2019 ja tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, mikä tähän on johtanut. Kävi ilmi, että muutos juontaa juurensa niinkin pitkälle kuin sotilastiedustelulain valmisteluun ja taustalla on vaikuttanut nimenomaan mainittu pykälän 2 momentin kohta.
Erityisesti pakkokeino-, poliisi- ja sotilastiedustelulakien valmistelu- ja esitöitä, mutta myös oikeuskirjallisuutta tutkimalla tämä tutkimuksen tuloksena syntyi johtopäätöksiä, joiden mukaan pakkokeinolain teknistä laitetarkkailua koskeva pykälä ei ole sanamuodoltaan täysin onnistunut ja se voidaan tulkita rajoittavammaksi, kuin mikä on ollut lainsäätäjän tarkoitus. Lainsäätäjän tarkoitus normia säädettäessä on ollut tehdä rajanvetoa mm. telepakkokeinoihin. Tarkoitus ei kuitenkaan ole ollut, ettei teknistä laitetarkkailua voisi käyttää laitteessa jo olevan viestin sisällön selvittämiseen. Tutkimuksessa selvisi myös, että oikeusministeriössä on parhaillaan (2022) menossa pakkokeinolain muutostarpeiden tarkastelu, mikä tulee muuttamaan myös tutkitun pykälän muotoilua.
Teknistä laitetarkkailua määrittelevässä pakkokeinolain 10 luvun 23 §:n 2 momentissa sanotaan, että keinoa ei saa käyttää viestin sisällön selvittämiseen. Tämä tutkimus keskittyi pitkälti siihen, mitä tämä itse asiassa tarkoittaa ja onko sanamuoto rajoittanut toimivaltuuden tehokasta käyttöä. Tutkimuksen alussa hypoteesina oli, ettei laista löydy sellaista toimivaltuutta, jolla tietyssä laitteessa jo tallennettuna olevan viestin sisältö voitaisiin selvittää salaa keinon kohteelta. Poliisilaissa olevan vastaavan pykälän sanamuotoa on muutettu 2019 ja tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, mikä tähän on johtanut. Kävi ilmi, että muutos juontaa juurensa niinkin pitkälle kuin sotilastiedustelulain valmisteluun ja taustalla on vaikuttanut nimenomaan mainittu pykälän 2 momentin kohta.
Erityisesti pakkokeino-, poliisi- ja sotilastiedustelulakien valmistelu- ja esitöitä, mutta myös oikeuskirjallisuutta tutkimalla tämä tutkimuksen tuloksena syntyi johtopäätöksiä, joiden mukaan pakkokeinolain teknistä laitetarkkailua koskeva pykälä ei ole sanamuodoltaan täysin onnistunut ja se voidaan tulkita rajoittavammaksi, kuin mikä on ollut lainsäätäjän tarkoitus. Lainsäätäjän tarkoitus normia säädettäessä on ollut tehdä rajanvetoa mm. telepakkokeinoihin. Tarkoitus ei kuitenkaan ole ollut, ettei teknistä laitetarkkailua voisi käyttää laitteessa jo olevan viestin sisällön selvittämiseen. Tutkimuksessa selvisi myös, että oikeusministeriössä on parhaillaan (2022) menossa pakkokeinolain muutostarpeiden tarkastelu, mikä tulee muuttamaan myös tutkitun pykälän muotoilua.