Unga mäns sexuella riskbeteende- påverkande faktorer och behov av effektivare hälsofrämjande arbete : En systematisk litteraturstudie

Abstract

Syftet med examensarbetet är att ge en inblick i den unga mannens sexuella hälsa genom att undersöka faktorer som påverkar unga mäns sexuella riskbeteende och hur man inom hälsovårdsbranschen kunde effektivare främja den unga mannens sexuella hälsa. I detta arbete definieras unga män som 16–25-åringar.

Som metod använder vi systematisk litteraturstudie, vilket baserar sig på en systematisk genomgång av vetenskapliga artiklar och utgår från en eller fler forskningsfrågor. De två frågeställningarna arbetet söker svar på är vilka faktorer som påverkar unga mäns sexuella riskbeteende och hur man mera effektivt kunde främja den unga mannens sexuella hälsa och därmed förebygga sexuellt riskbeteende. Studiens resultat baserar sig på 11 relevanta artiklar som valts utgående från olika inklusions- och exklusionskriterier.

Resultaten visar att sexuellt riskbeteende har tydligt samband med de unga mäns ålder, utbildningsnivå, användning av rusmedel och relationsstatus. Kunskapsbrist och attityder som framkommer i samhället har en märkbar bidragande effekt för sexuellt riskbeteende. Ett mer effektivt hälsofrämjande arbete inom sexuell- och reproduktiv hälsa för unga män stiger fram som ett utvecklingsbehov. Även service och tjänster inom sexuell- och reproduktiv hälsa skall vara lättare tillgängliga för unga män. Sexuellt överförbara sjukdomar är ett betydande problem både nationellt och internationellt och borde därmed förebyggas bättre. Intresset och avsikterna för testning av sexuellt överförbara sjukdomar är låga bland unga män, vilket utser ett behov av utveckling och effektivare marknadsföring av olika testningsmetoder.

Examensarbetet ingår i projektet Young Euroman och utförs vid Yrkeshögskolan Novia i Åbo. Projektet är indelat i 3 faser, varav detta examensarbete utgör fas 1 vars syfte är att kartera den nuvarande situationen inom den unga mannens hälsa och välbefinnande. Vid fas 2 analyseras resultaten vidare och fas 3 fokuserar på interventioner utgående från resultaten som fåtts från fas 1 och fas 2.

The purpose of this thesis is to provide an insight into young men's sexual health by examining the factors that influence young men's sexual risk behavior and how to promote more effectively young men's sexual health. In this thesis young men are defined as men in the age of 16-25 years.

As the method in this thesis we use a systematic literature review, which is based on a systematic review of scientific articles and rest on one or more research questions. The two research questions we aim to answer are which factors influence young men's sexual risk behavior and how to more effectively promote young men's sexual health and prevent sexual risk behavior. The study results are based on 11 relevant articles and are selected on the basis of different inclusion and exclusion criteria.

The results show that sexual risk behavior has a clear connection with young men's age, education, substance use and relationship status. Lack of knowledge and attitudes which emerge in the society have a significant contributing effect on sexual risk behavior. A more effective health promotion for young men emerges as a developmental need in sexual and reproductive health matters. Services within sexual and reproductive health should be more easily available for young men. Sexually transmitted infections are a significant problem both nationally and internationally and should therefore be prevented better. The interest and intentions of testing for sexually transmitted infections are low among young men, which designate a need for development and more efficient marketing of various testing methods.

This thesis is a part of the “Young Euroman” project at Novia University of Applied Sciences in Turku. The project is divided into three phases out of which this thesis constitutes phase one, which aims to identify the current situation of young men’s health and well-being. Phase two aims to further analyze the results from phase one and phase three has a focus on interventions based on the gained results from phase one and two.

Opinnäytetyön tarkoituksena on antaa katsaus nuoren miehen seksuaalisesta terveydestä tutkimalla tekijöitä, jotka vaikuttavat seksuaaliseen riskikäyttäytymiseen ja joiden avulla nuorten miesten seksuaalista terveyttä voisi edistää tehokkaammin terveydenhuollossa. Tässä työssä nuori mies määritellään 16–25-vuotiaaksi.

Tutkimusmenetelmänä käytetään systemaattista kirjallisuuskatsausta, joka perustuu tieteellisten artikkeleiden systemaattiseen läpikäyntiin. Menetelmän lähtökohtana toimii yksi tai useampi tutkimuskysymys. Tämän työn perustana toimii kaksi tutkimuskysymystä, joiden tavoitteena on vastata siihen, mitkä tekijät vaikuttavat nuorten miesten seksuaaliseen riskikäyttäytymiseen sekä miten nuorten miesten seksuaalista terveyttä voisi tehokkaammin edistää ennaltaehkäisten seksuaalista riskikäyttäytymistä. Tutkimustulokset perustuvat 11 artikkeliin, jotka on valittu eri kriteereiden perusteella.

Tulokset osoittavat, että nuorten miesten seksuaalisella riskikäyttäytymisellä on selkeä yhteys miesten ikään, koulutustasoon, päihteiden käyttöön ja parisuhdetilanteeseen. Tiedon puute sekä yhteiskunnan asenteet vaikuttavat miesten seksuaaliseen riskikäyttäytymiseen. Kehityskohteeksi tuli ilmi tarve tehokkaammasta ennaltaehkäisevästä työstä seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollossa. Palvelut tulisi myös olla helpommin nuorten miesten saatavilla. Sukupuolitaudit ovat merkittävä ongelma sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja niitä tulisi tämän myötä ennaltaehkäistä paremmin. Kiinnostus ja aikomus käydä sukupuolitautitesteissä ovat alhaiset nuorten miesten keskuudessa, mikä osoittaa, että testausmenetelmien kehittäminen ja tehokkaampi markkinointi on tarpeen.

Opinnäytetyö sisältyy Young Euroman- projektiin ja toteutetaan Yrkeshögskolan Noviassa, Turussa. Projekti on jaettu kolmeen vaiheeseen. Tämä työ edustaa ensimmäistä vaihetta, jonka tarkoituksena on kartoittaa nuorten miesten terveyden ja hyvinvoinnin tämänhetkistä tilannetta. Toisessa vaiheessa tulosten analysointia viedään eteenpäin ja kolmannessa vaiheessa keskitytään kehitystarpeisiin, jotka identifioitiin ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa.