Traumaperäinen dissosiaatiohäiriö ja sen tunnistaminen sekä vakauttaminen : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Laukkanen, Riku; Rusanen, Eemil (2022)
Laukkanen, Riku
Rusanen, Eemil
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112323666
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112323666
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kirjallisuuskatsauksen avulla traumaperäistä dissosiaatiohäiriötä ja sen tunnistamista sekä vakauttamista. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa dissosiaatiohäiriöistä ja sen tunnistamisesta sekä vakauttamisesta terveydenhuoltoalan ammattihenkilöille ja opiskelijoille.
Tässä opinnäytetyössä pyrittiin vastaamaan kysymykseen, miten aikuisten dissosiaatiohäiriön tunnistaa ja miten vakauttamista käytetään sen hoidossa. Tiedonkeruu tapahtui hakulausekkeiden avulla eri tietokannoista. Näitä tietokantoja olivat CINAHL, Pubmed ja Medic. Pääosin käyttäen kahta ensimmäistä, sillä Medic ei tuottanut kovin paljoa tuloksia asetettujen kriteerien vuoksi. Kerätty tieto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön tuloksista nousi esiin erityisesti lapsuudessa tapahtuneet traumaattiset kokemukset dissosiaatiohäiriön aiheuttajana sekä dissosiaatiohäiriöiden yleisyys naisilla miehiin verrattuna. Näiden lisäksi esiin nousi dissosiaatiohäiriön diagnostiikan haasteellisuus ja ammattitaidon sekä kokemuksen merkitys dissosiaatiohäiriöiden tunnistamisessa ja hoidossa.
Jatkotutkimusehdotuksena olisi tutkia suomalaisten hoitajien tietoa ja osaamista traumaperäisistä dissosiaatiohäiriöistä ja niiden tunnistamisesta sekä hoidosta. Tämän lisäksi olisi hyödyllistä saada lisää tutkimustietoa erityisesti vakauttamisen käyttämisestä traumaperäisen dissosiaatiohäiriön hoidossa.
Tässä opinnäytetyössä pyrittiin vastaamaan kysymykseen, miten aikuisten dissosiaatiohäiriön tunnistaa ja miten vakauttamista käytetään sen hoidossa. Tiedonkeruu tapahtui hakulausekkeiden avulla eri tietokannoista. Näitä tietokantoja olivat CINAHL, Pubmed ja Medic. Pääosin käyttäen kahta ensimmäistä, sillä Medic ei tuottanut kovin paljoa tuloksia asetettujen kriteerien vuoksi. Kerätty tieto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön tuloksista nousi esiin erityisesti lapsuudessa tapahtuneet traumaattiset kokemukset dissosiaatiohäiriön aiheuttajana sekä dissosiaatiohäiriöiden yleisyys naisilla miehiin verrattuna. Näiden lisäksi esiin nousi dissosiaatiohäiriön diagnostiikan haasteellisuus ja ammattitaidon sekä kokemuksen merkitys dissosiaatiohäiriöiden tunnistamisessa ja hoidossa.
Jatkotutkimusehdotuksena olisi tutkia suomalaisten hoitajien tietoa ja osaamista traumaperäisistä dissosiaatiohäiriöistä ja niiden tunnistamisesta sekä hoidosta. Tämän lisäksi olisi hyödyllistä saada lisää tutkimustietoa erityisesti vakauttamisen käyttämisestä traumaperäisen dissosiaatiohäiriön hoidossa.