Röntgenhoitajien kokemuksia itsensä johtamisesta
Anttila, Sari; Kinnunen, Sohvi (2022)
Anttila, Sari
Kinnunen, Sohvi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112223541
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112223541
Tiivistelmä
Röntgenhoitajien kokemuksia työhön liittyen on tutkittu Suomessa vähän. Heidän kokemuksiaan liittyen itsensä johtamiseen ei ole tutkittu juurikaan Suomessa tai muualla maailmassa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa itsensä johtamisesta ja sen vaikutuksista röntgenhoitajan toimintaan työssä. Tarkoituksena oli selvittää yksilöiden kokemuksia itsensä johtamisesta röntgenhoitajan työssä. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisilla tekijöillä oli vaikutusta röntgenhoitajien itsensä johtamiseen. Opinnäytetyö toteutettiin osana Kestävä Aivoterveys- hanketta.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla röntgenhoitajien kokemuksien perusteella keväällä 2022. Tutkimukseen osallistui kahdeksan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin röntgenhoitajaa. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin laadullisen tutkimusmenetelmän induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että röntgenhoitajan työssä itsensä johtaminen näkyy monipuolisesti. Tuloksissa korostui itseohjautuvuus, joka näyttäytyi röntgenhoitajan työssä itsenäisenä työskentelynä osana vuorovaikutteista tiimiä. Tuloksissa nousi esiin röntgenhoitajien hyvinvointi, johon vaikutti merkittävästi motivaatio. Tulokset osoittivat röntgenhoitajien motivaation koostuvan työn imusta ja työpaikan kulttuurista. Röntgenhoitajan työssä haasteeksi ilmeni tutkimuksen mukaan, erilaiset hyvinvointiin vaikuttavat kuormittavat tekijät, jotka liittyivät työolosuhteisiin, kuten fyysinen kuormitus, henkinen väsyminen ja kiire.
Tutkimusta röntgenhoitajiin ja itsensä johtamiseen liittyen tulee jatkaa. Tutkimusta voidaan hyödyntää röntgenhoitajien työn ja hyvinvoinnin kehittämiseen ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten itsensä johtamisen vahvistamiseen. Saatuja tuloksia voisi olla hyödyllistä vertailla muiden sairaanhoitopiirien röntgenhoitajien kokemuksiin. Tällä tavalla todennäköisesti saataisiin laajempi käsitys röntgenhoitoalan yleisistä haasteista. Jatkotutkimusaiheena on tärkeää tutkia röntgenhoitajien vapaa-ajan ja palautumisen merkitystä itsensä johtamisen ilmenemiseen työssä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa itsensä johtamisesta ja sen vaikutuksista röntgenhoitajan toimintaan työssä. Tarkoituksena oli selvittää yksilöiden kokemuksia itsensä johtamisesta röntgenhoitajan työssä. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisilla tekijöillä oli vaikutusta röntgenhoitajien itsensä johtamiseen. Opinnäytetyö toteutettiin osana Kestävä Aivoterveys- hanketta.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla röntgenhoitajien kokemuksien perusteella keväällä 2022. Tutkimukseen osallistui kahdeksan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin röntgenhoitajaa. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin laadullisen tutkimusmenetelmän induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että röntgenhoitajan työssä itsensä johtaminen näkyy monipuolisesti. Tuloksissa korostui itseohjautuvuus, joka näyttäytyi röntgenhoitajan työssä itsenäisenä työskentelynä osana vuorovaikutteista tiimiä. Tuloksissa nousi esiin röntgenhoitajien hyvinvointi, johon vaikutti merkittävästi motivaatio. Tulokset osoittivat röntgenhoitajien motivaation koostuvan työn imusta ja työpaikan kulttuurista. Röntgenhoitajan työssä haasteeksi ilmeni tutkimuksen mukaan, erilaiset hyvinvointiin vaikuttavat kuormittavat tekijät, jotka liittyivät työolosuhteisiin, kuten fyysinen kuormitus, henkinen väsyminen ja kiire.
Tutkimusta röntgenhoitajiin ja itsensä johtamiseen liittyen tulee jatkaa. Tutkimusta voidaan hyödyntää röntgenhoitajien työn ja hyvinvoinnin kehittämiseen ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten itsensä johtamisen vahvistamiseen. Saatuja tuloksia voisi olla hyödyllistä vertailla muiden sairaanhoitopiirien röntgenhoitajien kokemuksiin. Tällä tavalla todennäköisesti saataisiin laajempi käsitys röntgenhoitoalan yleisistä haasteista. Jatkotutkimusaiheena on tärkeää tutkia röntgenhoitajien vapaa-ajan ja palautumisen merkitystä itsensä johtamisen ilmenemiseen työssä.