Oikeusmuotoilulla propagandaa vastaan
Lindström, Rami; Korhonen, Joel (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112223625
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112223625
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia totuudenvastaisen informaation luomista, sen koostumusta ja samalla niitä rakenteita, joilla pystytään torjumaan valheellisen informaation leviämistä ja heikentämään sen tehokkuutta. Tarkoituksena oli näyttää, miten propaganda käytännössä toimii. Tavoitteena oli luoda aineistoa lähdekritiikin opetukseen ja sitä tukevien menetelmien kehittämiseen erityisesti oikeusmuotoilun keinoin.
Teimme opinnäytetyön portfoliomuodossa, eli se rakentui kolmesta eri alustoille toteutetusta osasta.
Opinnäytetyön ensimmäisessä kokonaisuudessa tarkastelimme viimeaikaisten esimerkkien valossa informaatiovaikuttamista ja yleisemmin internetin ja sosiaalisen median vaikutusta yhteiskunnassa. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynsimme systeemiteoreettista lähestymistapaa oikeuden ja yhteiskunnan suhteen tutkimiseen ja tarkasteltiin oikeusmuotoilun roolia systeemien välisenä siltana. Samalla paneuduimme propagandan teoriaan.
Kävimme osin yksityiskohtaisestikin läpi videon tuotantoprosessia, valittuja vaikutuskeinoja ja teknisiä ratkaisuja. Tämä tukee kriittistä lukutaitoa ja siinä auttavien välineiden kehittämistä.
Teoriaosuutta seurasi kyselytutkimus. Siinä näytimme otteita tehdystä videosta koeyleisölle, minkä jälkeen teimme videon nähneille kyselyn. Kyselyyn tuli yhteensä sata vastausta. Vastaukset antoivat tietoa siitä, millaisiin asioihin katsojat kiinnittävät huomiota arvioidessaan videon todenperäisyyttä. Kyselyn perusteella huomasimme, että kun tutkimushenkilöille annetaan tehtäväksi suhtautua kriittisesti videoon ja arvioida sen mukaisesti lähteitä, niin henkilöt pystyvät hyvin kuvaamaan todenperäisyyteen vaikuttavia seikkoja.
Toinen kokonaisuus oli itse video, joka tehtiin näyttämään dokumentilta, mutta niin että sisältö ei ollut totuudenmukainen. Osoitimme, millaisin taloudellisin ja ajallisin panostuksin on mahdollista luoda dokumentintapainen teos. Samalla tutkimme niitä käytännön keinoja, jotka tekevät videosta vaikuttavaa informaatiota, mikä herättää katsojassaan kysymyksiä ja miten katsoja arvioi omaa lähdekriittisyyttään.
Kolmas opinnäytetyöhön kuuluva kokonaisuus oli Laurea-ammattikorkeakoulun Oikeusmuotoilua vakiinnuttamassa -julkaisuun tehty artikkeli, jossa avasimme haastattelumuodossa opinnäytetyön poikkeuksellista rakennetta.
Video tausta-aineistoineen on käytettävissä oikeusmuotoilun ja yleisemminkin lähdekriittisyyden opetuksessa. Jatkotutkimukseksi voisi harkita haastattelua, jossa pyrittäisiin selvittämään dokumenttivideon uskottavuutta ja lähdekritiikin mahdollisuuksia perusteellisemmin.
Opinnäytetyön perusteella suosittelemme, että oikeusmuotoilun metodeja pyrittäisiin hyödyntämään laajemmin informaatiovaikuttamisen torjumisessa.
Teimme opinnäytetyön portfoliomuodossa, eli se rakentui kolmesta eri alustoille toteutetusta osasta.
Opinnäytetyön ensimmäisessä kokonaisuudessa tarkastelimme viimeaikaisten esimerkkien valossa informaatiovaikuttamista ja yleisemmin internetin ja sosiaalisen median vaikutusta yhteiskunnassa. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynsimme systeemiteoreettista lähestymistapaa oikeuden ja yhteiskunnan suhteen tutkimiseen ja tarkasteltiin oikeusmuotoilun roolia systeemien välisenä siltana. Samalla paneuduimme propagandan teoriaan.
Kävimme osin yksityiskohtaisestikin läpi videon tuotantoprosessia, valittuja vaikutuskeinoja ja teknisiä ratkaisuja. Tämä tukee kriittistä lukutaitoa ja siinä auttavien välineiden kehittämistä.
Teoriaosuutta seurasi kyselytutkimus. Siinä näytimme otteita tehdystä videosta koeyleisölle, minkä jälkeen teimme videon nähneille kyselyn. Kyselyyn tuli yhteensä sata vastausta. Vastaukset antoivat tietoa siitä, millaisiin asioihin katsojat kiinnittävät huomiota arvioidessaan videon todenperäisyyttä. Kyselyn perusteella huomasimme, että kun tutkimushenkilöille annetaan tehtäväksi suhtautua kriittisesti videoon ja arvioida sen mukaisesti lähteitä, niin henkilöt pystyvät hyvin kuvaamaan todenperäisyyteen vaikuttavia seikkoja.
Toinen kokonaisuus oli itse video, joka tehtiin näyttämään dokumentilta, mutta niin että sisältö ei ollut totuudenmukainen. Osoitimme, millaisin taloudellisin ja ajallisin panostuksin on mahdollista luoda dokumentintapainen teos. Samalla tutkimme niitä käytännön keinoja, jotka tekevät videosta vaikuttavaa informaatiota, mikä herättää katsojassaan kysymyksiä ja miten katsoja arvioi omaa lähdekriittisyyttään.
Kolmas opinnäytetyöhön kuuluva kokonaisuus oli Laurea-ammattikorkeakoulun Oikeusmuotoilua vakiinnuttamassa -julkaisuun tehty artikkeli, jossa avasimme haastattelumuodossa opinnäytetyön poikkeuksellista rakennetta.
Video tausta-aineistoineen on käytettävissä oikeusmuotoilun ja yleisemminkin lähdekriittisyyden opetuksessa. Jatkotutkimukseksi voisi harkita haastattelua, jossa pyrittäisiin selvittämään dokumenttivideon uskottavuutta ja lähdekritiikin mahdollisuuksia perusteellisemmin.
Opinnäytetyön perusteella suosittelemme, että oikeusmuotoilun metodeja pyrittäisiin hyödyntämään laajemmin informaatiovaikuttamisen torjumisessa.