Asianomistajan vahingonkorvausvaatimukset esitutkinnan näkökulmasta
Saarelainen, Oili (2022)
Saarelainen, Oili
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112223612
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112223612
Tiivistelmä
Asianomistajan yksi tärkeimmistä oikeuksista esitutkinnassa on, että rikoksella hänelle aiheutettu vahinko selvitetään asian laadun edellyttämällä tavalla. Esitutkintalaki velvoittaa esitutkintaviran-omaisia ilmoittamaan asianomistajalle tämän oikeudesta esittää vahingonkorvausvaatimus syyteasian yhteydessä sekä mahdollisuudesta siihen, että syyttäjä ajaa tätä vaatimusta oikeudenkäynnissä edellytysten täyttyessä.
Esitutkintaviranomaisille säädettyjen vaatimusten myötä poliisilla on esitutkintaviranomaisena vahva informaatiovelvollisuus asianomistajaa kohtaan. Poliisin tulee ohjata ja neuvoa asianomistajaa rikoksen perusteella syntyneiden vahinkojen selvittämisessä, vaikka päävastuu vahingonkorvauksen perusteista ja sen määrän esittämisestä on asianomistajalla itsellään. Vaikka esitutkinnan valmistumista ei ole tarkoituksenmukaista viivyttää asianomistajan korvausvaatimusten selvittämiseksi, asioiden selvittäminen jo esitutkinnassa nopeuttaa asian käsittelyä kokonaisuudessaan. Syyteharkinnan ja oikeudenkäynnin osalta suurin hyöty saavutetaan, kun asianomistajan eritelty korvausvaatimus on käytettävissä jo haastehakemusta tehtäessä.
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, millaisista vahingoista asianomistajalla on mahdollisuus vaatia tekijältä korvauksia ja millä tavoin tuo vahinko on selvitettävissä esitutkinnassa. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä on toiminnallinen, jossa lainopillinen teoriaosuus yhdistyy toteutuksessa laadittuun selkeään ohjeistukseen. Opinnäytetyön produktina ovat erityisesti esitutkinnan rikostutkijoille suunnatut huoneentaulut, joissa esitetään asianomistajan vahingonkorvausvaatimusta selvitettäessä huomioitavat seikat.
Esitutkintaviranomaisille säädettyjen vaatimusten myötä poliisilla on esitutkintaviranomaisena vahva informaatiovelvollisuus asianomistajaa kohtaan. Poliisin tulee ohjata ja neuvoa asianomistajaa rikoksen perusteella syntyneiden vahinkojen selvittämisessä, vaikka päävastuu vahingonkorvauksen perusteista ja sen määrän esittämisestä on asianomistajalla itsellään. Vaikka esitutkinnan valmistumista ei ole tarkoituksenmukaista viivyttää asianomistajan korvausvaatimusten selvittämiseksi, asioiden selvittäminen jo esitutkinnassa nopeuttaa asian käsittelyä kokonaisuudessaan. Syyteharkinnan ja oikeudenkäynnin osalta suurin hyöty saavutetaan, kun asianomistajan eritelty korvausvaatimus on käytettävissä jo haastehakemusta tehtäessä.
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, millaisista vahingoista asianomistajalla on mahdollisuus vaatia tekijältä korvauksia ja millä tavoin tuo vahinko on selvitettävissä esitutkinnassa. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä on toiminnallinen, jossa lainopillinen teoriaosuus yhdistyy toteutuksessa laadittuun selkeään ohjeistukseen. Opinnäytetyön produktina ovat erityisesti esitutkinnan rikostutkijoille suunnatut huoneentaulut, joissa esitetään asianomistajan vahingonkorvausvaatimusta selvitettäessä huomioitavat seikat.