Perheohjaajien näkemykset ja kokemukset viihdepelaamisesta lastensuojelun kontekstissa
Ekman, Olli; Lehtinen, Aatu (2022)
Ekman, Olli
Lehtinen, Aatu
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112123318
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112123318
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millainen kokemus lastensuojelun perheohjaajilla on pelaamisesta lastensuojelutyössä ja miten perheohjaaja näkee pelaamisen hyödyntämisen lastensuojelutyössä. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Keski-Uudenmaan sote, jonka kautta saatiin hankittua haastateltavat perheohjaajat opinnäytetyön toteutumiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa Keski-Uudenmaan sotelle hyödyllistä tietoa lastensuojelutyötä tekevien perheohjaajien asenteista ja käsityksistä asiakkaidensa pelaamiseen.
Opinnäytetyön teoriaperusta koostuu lastensuojeluun, peleihin ja pelaamiseen liittyvistä kirjallisuus- ja verkkolähteistä. Lisäksi tietoperustaan lisättiin tietoa laadullisesta tutkimuksesta ja analyysimenetelmistä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena suorittamalla teemahaastattelu neljälle lastensuojelun perheohjaajalle. Teemahaastattelujen kautta saadut tiedot analysoitiin teoriaohjaavasti verraten niitä vuoden 2020 pelaajabarometriin ja muihin lähteisiin.
Opinnäytetyön tuloksina havaittiin, että perheohjaajien näkemykset ovat pitkälti yhteneväiset suhteessa valtakunnalliseen näkemykseen. Perheohjaajat tunnistivat laajasti pelaamisen erilaisia hyötyjä, painottaen samanaikaisesti pelaamiseen liittyviä riskejä ja haittoja. Vanhempien rooli pelaamisen säätelyssä ja rajaamisessa oli merkittävässä osassa. Perheohjaajat olivat nähneet ammattilaisina monipuolista pelaamista, ja heidän havaintojensa mukaan ongelmapelaaminen oli marginaalissa. Ongelmapelaamisen syitä perheohjaajat pohtivat, mutta eivät löytäneet yhtä merkittävää syytä ilmiölle. Perheohjaajat näkivät hyötypelaamisen mahdollisuudet ja kaipaavat omalle työlle varta vasten kehitettävää hyötypeliä. Perheohjaajat näkisivät itsensä mielellään pelaamassa asiakkaiden kanssa, suorittaen samalla arvokasta ohjaustyötä. Perheohjaajat tunnistivat koulutuksen merkityksen hyödyntäessä pelaamista menetelmällisesti.
Jatkokehityksenä opinnäytetyölle havaittiin tutkimuksen laajentamisen mahdollisuus. Aihetta voisi tutkia laajemmin läpileikkaavasti koko lastensuojelukentällä sisältäen lastensuojeluyksiköiden ohjaajia, sosiaalityöntekijöitä ja muita lastensuojeluammattilaisia.
Opinnäytetyön teoriaperusta koostuu lastensuojeluun, peleihin ja pelaamiseen liittyvistä kirjallisuus- ja verkkolähteistä. Lisäksi tietoperustaan lisättiin tietoa laadullisesta tutkimuksesta ja analyysimenetelmistä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena suorittamalla teemahaastattelu neljälle lastensuojelun perheohjaajalle. Teemahaastattelujen kautta saadut tiedot analysoitiin teoriaohjaavasti verraten niitä vuoden 2020 pelaajabarometriin ja muihin lähteisiin.
Opinnäytetyön tuloksina havaittiin, että perheohjaajien näkemykset ovat pitkälti yhteneväiset suhteessa valtakunnalliseen näkemykseen. Perheohjaajat tunnistivat laajasti pelaamisen erilaisia hyötyjä, painottaen samanaikaisesti pelaamiseen liittyviä riskejä ja haittoja. Vanhempien rooli pelaamisen säätelyssä ja rajaamisessa oli merkittävässä osassa. Perheohjaajat olivat nähneet ammattilaisina monipuolista pelaamista, ja heidän havaintojensa mukaan ongelmapelaaminen oli marginaalissa. Ongelmapelaamisen syitä perheohjaajat pohtivat, mutta eivät löytäneet yhtä merkittävää syytä ilmiölle. Perheohjaajat näkivät hyötypelaamisen mahdollisuudet ja kaipaavat omalle työlle varta vasten kehitettävää hyötypeliä. Perheohjaajat näkisivät itsensä mielellään pelaamassa asiakkaiden kanssa, suorittaen samalla arvokasta ohjaustyötä. Perheohjaajat tunnistivat koulutuksen merkityksen hyödyntäessä pelaamista menetelmällisesti.
Jatkokehityksenä opinnäytetyölle havaittiin tutkimuksen laajentamisen mahdollisuus. Aihetta voisi tutkia laajemmin läpileikkaavasti koko lastensuojelukentällä sisältäen lastensuojeluyksiköiden ohjaajia, sosiaalityöntekijöitä ja muita lastensuojeluammattilaisia.